Islannin jokia on noin 250 ja ne jaotellaan syntytapansa perusteella jäätikköjoiksi (isl. jökulsá), tavallisiksi joiksi (isl. dragár) ja lähteistä alkaviksi joiksi (isl. lindár). Jäätikköjoet saavat alkunsa jäätiköiden sulaessa, joten niiden virtaamat riippuvat voimakkaasti vuodenajasta. Jos jäätikön alla on voimakkaasti purkautuva tulivuori, sulaa jäätikkö äkisti ja aiheuttaa jäätikköjokitulvan (isl. jökulhlaup). Jäätikköjokien vesi on ruskehtavaa johtuen veteen liukenevista mineraaleista. Saaren pienestä koosta huolimatta ovat Islannin joet suhteellisen pitkiä ja niiden valuma-alueet ovat suhteellisen suuria.
Alle on koottu taulukkoon joitakin suurempia jokia :
| Joki | valuma-alue (km²) |
pääuoman pituus (km) |
|---|---|---|
| Jökulsá á Fjöllum | 7 750 | 206 |
| Þjórsá | 7 530 | 230 |
| Hvítá í Árnessýslu / Ölfusá | 6 100 | 185 |
| Skjálfandafljót | 3 860 | 187 |
| Héraðsvötn | 3 650 | 130 |
| Jökulsá á Dal | 3 700 | 150 |
| Hvítá í Borgarfirði | 3 550 | 117 |
| Lagarfljót | 2 900 | 140 |
| Blanda | 2 370 | 125 |
| Fnjóská | 1 300 | 117 |