Isoruohokaija

Isoruohokaija
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Papukaijalinnut Psittaciformes
Heimo: Kaijat Psittaculidae
Suku: Ruohokaijat Neophema
Laji: elegans
Kaksiosainen nimi

Neophema elegans
Gould, 1837

Katso myös

  Isoruohokaija Wikispeciesissä
  Isoruohokaija Commonsissa

Isoruohokaija (Neophema elegans) on australialainen pitkäpyrstöinen kaija. Sitä on joskus kutsuttu nimellä korupapukaija.

Koko ja ulkonäkö

Linnun pituus on noin 22 cm ja paino 40–51 g. Sen höyhenpuku on pääosin kellanvihreä, otsassa ja siivillä on kirkkansinistä. Koiras on kirkkaamman värinen.

Esiintyminen

Isoruohokaijan esiintymisalue Australiassa on kaksiosainen: sitä tavataan mantereen lounaisosassa ja eteläosassa, myös Kengurusaarella, mutta ei Tasmaniassa. Kannan suuruus on yli 30 000 yksilöä. Gould kuvaili lajin holotyypin Victoriasta.

Elinympäristö

Isoruohokaijat asuvat avoimella maalla, harvapuustoisilla ruohostomailla, rannikon hiekkadyyneillä, akasiatiheiköissä ja kuivilla pensaikkomailla.

Lisääntyminen

Lisääntymisaika on elokuusta marraskuulle. Pesä on tavallisesti puunkolossa. Naaras munii neljästä viiteen munaa, joita se hautoo noin 18 päivää. Poikaset jättävät pesän neljän-viiden viikon ikäisinä, ja saavat aikuisen höyhenpuvun kolmen tai neljän kuukauden ikäisinä.

Ravinto

Ruokavalio koostuu siemenistä, hedelmistä ja marjoista.

Lemmikkinä

Isoruohokaija on Suomessa harvinainen lemmikki.

Lajin hoito ei eroa juuri lemmikkilintujen perushoidosta. Voidakseen hyvin se tarvitsee omanlajisen tai vähintään samaa sukua olevan lintutoverin, runsaasti tilaa, lajityypillisiä tarpeita tyydyttävän ruokavalion, riittävästi virikkeitä, lintulähtöiset käsittely- ja koulutustavat sekä päivittäistä vapaanaoloa häkistä turvalliseksi tehdyssä sisätilassa.

Laji kuuluu CITES II/B -liitteeseen, jolloin sillä tulee vankeudessa olla yksilöön yhdistettävissä oleva alkuperätodistus. Ilman alkuperätodistusta tai siihen verrattavia papereita linnun myyminen, pesittäminen ja kaupallinen esilläpito esim. kotieläinpihalla on kiellettyä.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ BirdLife International: Neophema elegans IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 23.4.2014. (englanniksi)
  2. ↑ Lintulajien vanhat nimet www.kaijuli.fi. Arkistoitu 17.1.2026. Viitattu 7.11.2025.
  3. ↑ IBC (englanniksi)
  4. ↑ Lemmikkilinnut lyhyesti ja selkokielellä www.kaijuli.fi. Arkistoitu 14.10.2022. Viitattu 6.12.2025.
  5. ↑ CITES-luokat lintulajeittain www.kaijuli.fi. Arkistoitu 8.12.2025. Viitattu 6.11.2025.