Issa (kaupunki)

Issa
Ἴσσα
Issan raunioita.
Issan raunioita.
Sijainti

Issa
Koordinaatit 43°03′49″N, 16°11′08″E
Valtio Kroatia
Paikkakunta Vis, Vis, Split-Dalmatia
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso 387 eaa.–
Kulttuuri antiikki
Alue Issa, Illyria
Provinssi Dalmatia
Aiheesta muualla

Issa Commonsissa

Issa (m.kreik. Ἴσσα, myös Issi, Ἴσσι) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) samannimisellä saarella (nyk. Vis) Illyriassa nykyisen Kroatian alueella. Se sijaitsi nykyisen Visin kaupungin paikalla.

Maantiede

Issan kaupunki sijaitsi samannimisellä saarella, joka sijaitsi Adrianmeressä Illyrian rannikon edustalla. Kaupunki oli rakennettu saaren pohjoisrannikolla olevan lahden länsirannalle. Saman lahden rannalla sijaitsee nykyisin Visin kaupunki.

Issan kaupunkivaltion haltuun kuului oletettavasti koko Issan saari, ja näin sen alueen koko oli noin 140 neliökilometriä. Kaupungin välittömän takamaan koko oli noin 10 neliökilometriä. Alueelta on löydetty merkkejä antiikin aikaisesta palstajaosta. Saari tunnettiin viinistään. Issan saaresta itään sijaitsi Faroksen (nyk. Hvar) saari, jolla sijaitsi Faroksen kaupunki, ja Melaina Korkyran (nyk. Korčula) saari, jolla sijaitsi Melaina Korkyran kaupunki.

Issan raunioita.

Historia

Issan saarta asuttivat alun perin illyrialaiset, jotka olivat 700-luvulta 500-luvulle eaa. liburnien vallan alla. Issan kaupunki oli kreikkalainen siirtokunta, jonka perustivat Sisilian Syrakusasta tulleet asuttajat. Diodoros Sisilialaisen mukaan Dionysios vanhempi, joka pyrki vakiinnuttamaan valtansa Adrianmerellä, auttoi vuonna 387 eaa. paroslaisia perustamaan Issan ja Faroksen siirtokunnat. Tälle ei ole kuitenkaan tukea arkeologiasta; sen sijaan löydösten perusteella kaupungin paikalla on ollut kreikkalaista asutusta jo arkaaisella kaudella eli selvästi ennen ennen mainittua aikaa.

Roomalaisaikainen piirtokirjoitus Issasta vuodelta 20: Drusus Caesar, T[(iberii) Aug(usti) f(ilius), Diui] / Augusti nepos, consul de[sign(atus) II], / pontifex, augur, camp[um dedit] / Publio Dolabella leg(ato) pro[praetore].

Issa vaikuttaa ainakin alussa olleen poliksena Syrakusan alaisuudessa. Se toimi Dionysioksen alaisen laivaston tukikohtana sen tukiessa Faroksen siirtokuntaa illyrialaisia vastaan vuonna 384 eaa. Kaupunki löi omaa pronssirahaa 300-luvulta eaa. lähtien. Issalaiset perustivat läheisen Melaina Korkyran kaupungin omaksi siirtokunnakseen 300- tai 200-luvulla eaa. 200-luvulla eaa. he perustivat myös Tragurionin ja Epetionin emporionit eli kauppa-asemat, jotka sijaitsivat Illyrian mannermaan puolella. Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Isseus (Ἴσσευς), myöhemmin latinaksi Issaeus, Issensis ja Issaicus.

Illyrialaiset aloittivat Issan piirittämisen kuninkaansa Agronin johdolla. Issalaiset hakivat turvaa Roomasta, ja roomalaiset lähettivät Agronille viestin, joka vaati häntä lopettamaan tasavallan ystävien häiritsemisen. Sillä aikaa, vuonna 232 eaa., Agron kuoli. Häntä seurasi valtaistuimella hänen leskensä Teuta, joka jatkoi Issan piirittimistä. Rooman lähettiläät vaativat vihollisuuksien lopettamista, mutta Teuta surmautti kaikkien tapojen vastaisesti yhden lähettiläistä. Tämä johti ensimmäiseen illyrialaissotaan vuonna 229 eaa., joka puolestaan johti muun muassa Issan vapauttamiseen illyrialaisten uhasta.

Issalaiset olivat taitavia merenkulkijoita, ja heidän omanlaiset laivansa, joista roomalaiset lähteet käyttävät nimitystä lembi Issaici, olivat Roomalle hyödyksi sodassa Makedonian Filippos V:ttä vastaan. Issalaiset olivat vapaita veroista ja heidät luettiin Rooman kansalaisiksi. Issa vaikuttaa kukoistaneen Rooman tasavallan loppuaikoina.

Julius Caesarin ja Pompeiuksen välisessä kansalaissodassa 49–45 eaa. Issa oli Pompeiuksen puolella, ja menetti siksi etuoikeutensa ja itsehallintonsa vuonna 47 eaa. Se alennettiin oppidum civium Romanorumiksi ja asetettiin vastaperustetun Salonan colonian alaisuuteen.

Rakennukset ja löydökset

Issasta löydetty keisari Trajanuksen pää, 100-luvun alku.

Issan kaupungin ydin on ollut ympäröity muurein, jotka ajoitetaan 300-luvulle eaa. Samalla paikalla on voinut kuitenkin olla muurit jo arkaaisella kaudella. Muurein ympäröidyn alueen koko oli noin 265 × 360 metriä, ja niiden sisään jäi noin 9,8 hehtaarin kokoinen alue. Myös kaupungin katuverkosta ja useista rakennuksista on löydetty jäänteitä. Kaupungista on löydetty muun muassa roomalainen teatteri, jonka katsomon muuri on nykyisin osa fransiskaaniluostaria. Teatterissa oli tilaa noin 3 000 hengelle. Esinelöytöihin lukeutuu muun muassa veistoksia, keramiikkaa, piirtokirjoituksia ja rahoja; keramiikkaa on löydetty muun muassa kaupungin nekropoliilta, joka on hellenistiseltä kaudelta.

Lähteet

  1. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”81. Issa”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1 Teoksen verkkoversio.
  2. 1 2 3 4 5 6 7 Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”ISSA (Vis) Croatia, Yugoslavia”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Smith, William: ”Issa”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ Issa Pleiades. Viitattu 14.11.2023.
  5. ↑ Issa (Adriatic) 39 Vis - Ίσσα ToposText. Viitattu 14.11.2023.
  6. 1 2 3 ”20 D6 Issa Ins.”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699 Teoksen verkkoversio.
  7. ↑ Klaudios Ptolemaios: Geografia 2.16.14; Agathem. 1.5; Strabon: Geografika VII s. 315; Pomponius Mela: De situ orbis 2.7.13; Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.26; Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Ἴσσα; Itinerarium Antonini Augusti; Tabula Peutingeriana; Ravennan kosmografia, nimellä Isia; Konstantinos Porfyrogennitos: De administrando imperio 30, nimellä Ἴης, Iēs.
  8. ↑ Athenaios: Deipnosofistai 1.22.
  9. ↑ Pseudo-Skylaks: Periplus 8; Pseudo-Skymnos: Periodos Nikomedeelle 1.412.
  10. ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 15.13.
  11. ↑ Polybios: Historiai 2.8; Appianos: Illyrialaissodat 7.
  12. ↑ Livius: Rooman synty 31.45, 37.16, 42.48.
  13. ↑ Livius: Rooman synty 45.8.
  14. ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.21.
  15. ↑ Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Nielsen, Thomas Heine (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. (Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162) Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002.

Aiheesta muualla