Jaala

Tämä artikkeli käsittelee entistä kuntaa. Sanan tai nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennysivulla.
Jaala
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Kouvola

vaakuna

sijainti

Näkymä Pyhäjärvelle kirkolta.
Näkymä Pyhäjärvelle kirkolta.
Sijainti 61°03′00″N, 026°28′55″E
Lääni Etelä-Suomen lääni
Maakunta Kymenlaakson maakunta
Seutukunta Kouvolan seutukunta
Kuntanumero 163
Hallinnollinen keskus Jaalan kirkonkylä
Perustettu 1879
Liitetty 2009
– liitoskunnat Kouvola
Anjalankoski
Elimäki
Kuusankoski
Valkeala
Jaala
– syntynyt kunta Kouvola
Pinta-ala 563,54 km² 
(1.1.2008)
– maa 432,71 km²
– sisävesi 130,83 km²
Väkiluku 1 855  
(31.12.2008)
– väestötiheys 4,29 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 
– 0–14-v. 13,1 %
– 15–64-v. 62,1 %
– yli 64-v. 24,8 %

Jaala on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Kymenlaakson maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asui lakkautushetkellä 1 855 ihmistä, ja sen pinta-ala oli 563,54 km², josta 130,83 km² oli vesistöjä. Väestötiheys oli 4,29 asukasta/km². Jaala oli väkiluvultaan Suomen 350. suurin eli 66. pienin ja Kymenlaakson pienin kunta 31. joulukuuta 2008 eli kunnan lakkautushetkellä.

Jaala, Anjalankoski, Elimäki, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala liittyivät yhdeksi suurkunnaksi vuoden 2009 alussa. Kaupungin nimeksi tuli Kouvola ja asukasluvuksi lähes 90 000.

Jaalan naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Heinola, Iitti, Kuusankoski, Mäntyharju ja Valkeala.

Nykyään Jaala on yksi Kouvolan kuudesta suuralueesta. Vuonna 2023 väkiluku oli 1 450 ja väestönkehitys 3,37 as./km².

Väestö

Väestönkehitys

Jaalan väestönkehitys 1980–2023
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 083
1985
  
2 016
1990
  
2 039
1995
  
2 071
2000
  
1 977
2005
  
1 928
2008
  
1 852
2010
  
1 778
2015
  
1 703
2023
  
1 450
Lähde: Tilastokeskus, Kouvolan Sanomat

Vuosien 2010-2023 väkiluku koskee nykyistä Jaalan suuraluetta, joka kattaa kokonaan entisen Jaalan kunnan alueen.

Taajamat

Vuoden 2000 lopussa Jaalassa oli 1 977 asukasta, joista 857 asui taajamassa, 1 115 haja-asutusalueilla ja 5:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Jaalan taajama-aste oli 43,5 %. Kunnassa oli vain yksi taajama, Jaalan kirkonkylä.

Liikenne

Kantatie 46 kulkee kunnan läpi. Jaalan kirkonkylässä pysähtyy Jyväskylän ja Kotkan välisiä pikavuoroja. Kunnan alueella sijaitsevat Rautkosken tienhaaran ja Uimilan pikavuoropysäkit kantatie 46:lla.

Talous

Elinkeinojakauma:

Jaalassa sijaitseva Verlan tehdasmuseo, entinen puuhiomo ja pahvitehdas, on UNESCOn Maailmanperintöluettelossa. Jaalassa on vapaa-ajanasuntoja 3 057 kappaletta.

Historia

Jaala-areena, katettu kesäteatteri.

Jaalassa on liikkunut ja asunut ihmisiä jo varhaisimman kivikauden aikana noin 9000 vuotta sitten. Kristinuskon laajetessa Jaala on ensin kuulunut Hollolan seurakuntaan ja myöhemmin Iittiin, jonka kirkossa käytiin kesäisin veneillä. Tästä johtuen iittiläiset kutsuivat jaalalaisia veskansaksi. Jaala itsenäistyi Iitistä vuonna 1879.

Kartanotaloutta Jaalassa ovat edustaneet Haverin, Ilonojan ja Vuorilahden kartanot.

Jaalan hautausmaalle on pystytetty muistokivi Uimilan taistelussa 18. huhtikuuta 1918 kaatuneille kolmelle suojeluskuntalaiselle.

Suomen sisällissodan aikana 28. huhtikuuta 1918 käytiin Jaalan Mäkelän kylän laidalla taistelu, jossa kapteeni Veselov yritti hyökätä puolentoistasadan sotilaan voimalla punakaartia vastaan. Kymmentuntisen kamppailun jälkeen joukot vetäytyivät Huhdasjärvelle tuloksetta. Kaatuneita oli 37, joista 14 haudattiin taistelukentälle. Huhdasjärven ja Vesalan kylistä Mäkelän kylään johtavan tien varrelle Jaalan suojeluskunta ja Jaalan Lotta Svärd hankkivat 14 kentälle haudatun suojeluskuntalaisen muistoksi kiven, joka paljastettiin 28. huhtikuuta 1920, kaksi vuotta taistelun jälkeen.

Kylät

Tässä on lueteltu Jaalan rekisterikylät. Niiden perässä on niihin kuuluvat osakylät tai merkittävän kokoiset alueet. Jaalassa oli 14 rekisterikylää.

Jaalassa syntyneitä tai vaikuttaneita

Kulttuuri

Murre

Jaalan alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Jaalan murre kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Iitin ryhmään.

Ruokakulttuuri

Jaalan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla kalasoppa, liutuloota eli peruna-lihalaatikko ja tikkutollo eli marjamämmi.

Lähteet

  1. 1 2 Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. 1 2 Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain kunkin tilastovuoden aluejaolla, 2003–2018 (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ Pohjois-Kymenlaaksoon uusi suurkunta 12.11.2007. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 1.12.2024.
  6. ↑ Kouvolan sanomat 7.3.2026
  7. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 9.1.2018.
  8. ↑ Kouvolan Sanomat 9.1.2017 s. 2.
  9. ↑ Kouvolan Sanomat 7.3.2026
  10. ↑
  11. ↑ Jaala näkyvissä - kylät ja nähtävyydet www.jaala.fi. Arkistoitu 25.8.2006. Viitattu 28.12.2025.
  12. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 252. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  13. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 100. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla