Jaana Kavonius

Jaana Helena Kavonius (aiemmin Pedersen, o.s. Uotila; s. 10. syyskuuta 1966) on suomalainen kansalaisaktivisti. Hänestä tuli Totuuspuolueen puheenjohtaja sen puoluerekisteriin hyväksymisen yhteydessä vuonna 2023. Kavonius oli aiemmin tullut tunnetuksi osallistumisestaan erilaisiin mielenosoituksiin Tähtien sota -elokuvien prinsessa Leiaksi pukeutuneena ja valomiekkaa kantaen. Hän on usein nostanut kanteita erilaisia toimijoita vastaan. Kavoniuksen aktiivisuus oikeusasioissa oli niin suurta, että Helsingin Sanomien mukaan Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden istuntopaikka Lohjalla oli ”halvaantua” kanteita käsiteltäessä.

Kavonius on sanojensa mukaan vuosikymmenten ajan paljastanut yksityisten ja julkisten toimijoiden tekemiä rikoksia ja väärinkäytöksiä.

Poliittinen toiminta

Helmikuussa 2022 Kavonius oli puhujana Helsingin Convoy-mielenosoituksessa. Hän julkaisi kesäkuussa 2022 turvallisuuspoliittisen linjansa, jonka oli nimennyt ”Paasikiven–Kavoniuksen linjaksi”. Kavonius ei pidä Totuuspuoluetta venäläismielisenä vaan rauhan asialla olevana. Hänen mukaansa Suomi on toiminut tuomittavasti Ukrainan sodan yhteydessä. Hän pitää suomalaisten tiedotusvälineiden uutisointia sodasta propagandana. Kavonius on ollut aktiivinen rokotevastainen vaikuttaja ja vastustanut ”virkamafiaksi” kuvailemaansa henkilöryhmää. Totuuspuolueen linjaan ovatkin kuuluneet muun muassa koronarokotusten, Naton ja tiedotusvälineiden vastustaminen sekä Venäjän turvallisuusintressien korostaminen.

Kavonius tavoitteli ehdokkuutta Suomen presidentinvaalissa 2024. Lopulta hän ei kuitenkaan ollut ehdokkaana.

Rikosepäilyt ja -syytteet

Kavonius etsintäkuulutettiin syyskuussa 2023. Käräjäoikeudessa oli maaliskuun alussa 2024 tarkoitus käsitellä Kavoniusta vastaan nostettuja syytteitä, joista monet koskivat törkeitä rikoksia. Viranomaiset eivät kuitenkaan tavoittaneet häntä. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus ja Helsingin hovioikeus määräsivät hänet vangittavaksi poissaolevana. Syyttäjät vaativat Kavoniukselle viiden vuoden vankeustuomiota. Syytteet koskivat kymmeniä epäiltyjä rikoksia, jotka suurimmilta osin koostuivat törkeistä kunnianloukkauksista ja vainoamisista. Kavonius piti syytteitä aiheettomina ja poliittisina. Hän kertoi hakevansa turvapaikkaa Unkarista ja Slovakiasta.

Syytteet liittyivät Kavoniuksen julkaisemiin ja levittämiin videoihin, joissa esitettiin kuvia ja tunnistettavia tietoja henkilöistä, joita hän piti rikollisina. Syyttäjät pitivät henkilöistä esitettyjä väitteitä valheellisina, loukkaavina ja halventavina. Kavonius katsoi olevansa oikeutettu kutsumaan ihmisiä rikollisiksi itse keräämiensä näyttöjen pohjalta, vaikka heitä ei olisi tuomittu. Kavonius oli myös uhkaillut tuomareita ampumisella ja hirttämisellä.

Kavonius on väittänyt olevansa Suomessa hengenvaarassa, koska hänen mielestään syyttäjät haluavat saattaa hänet tilanteeseen, jossa hän joutuisi murhan uhriksi. Hänet otettiin kiinni lokakuussa 2025 ja vangittiin 17. lokakuuta.

Lähteet