| Jetısun alue Жетісу облысы Жетысуская область |
|
|---|---|
 Džungarian Alataun kansallispuistoa. |
|
 Vaakuna |
|
 Alue Kazakstanin kartalla. |
|
| Valtio | Kazakstan |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Taldyqorğan |
| Pinta-ala | 118 600 km² |
| Väkiluku (2024) | 695 600 |
| Aikavyöhyke | UTC+5 |
| Alueen sivusto | |
Jetısun alue (kaz. Жетісу облысы, Jetısu oblysy; ven. Жетысуская область, Žetysuskaja oblast) on vuonna 2022 perustettu hallintoalue Kazakstanin itäosassa. Sen hallinnollinen keskus on Taldyqorğan. Alueen pinta-ala on 118 600 neliökilometriä. Vuonna 2024 siellä oli 695 600 asukasta.
Jetısun alue rajoittuu lounaassa Almatyn, luoteessa Qarağandyn ja pohjoisessa Abain alueeseen sekä idässä Kiinaan. Se vastaa pinta-alaltaan vuonna 1997 lakkautettua Taldyqorğanin aluetta.
Alueen pohjois- ja keskiosassa on tasankomainen Balqaşin-Alakölin painanne, eteläisimmässä osassa Ilin painanne, lännessä ja luoteessa Saryesık Atyrau ja muita hiekka-aavikoita. Idässä ja kaakossa kohoavat Džungarian Alataun vuoret, joiden jatkeet ulottuvat kauas tasangolle. Alataun itäosassa on niin sanottu Džungarian portti. Hyötykaivannaisiin kuuluvat monimetallimalmit, kivi- ja ruskohiili, öljyliuske, volframi ja molybdeeni.
Seudulla vallitsee mannerilmasto. Talvi on melko viileä ja vähäluminen, kesä kuiva ja kuuma. Keskilämpötila on tammikuussa –5:stä –7:ään ja heinäkuussa 25–27 astetta. Vuotuinen sademäärä on 110–500, vuorilla 700–800 millimetriä.
Jetısu on saanut nimensä ”seitsemästä virrastaan”, joihin kuuluvat Ili, Qaratal, Aqsu ja Lepsı. Järviä ovat Balqaş, Alaköl, Sasyqköl, Qoşqarköl ja Jalañaşköl.
Tasangot ovat etupäässä aavikkoa ja puoliaavikkoa. Jokien ja järvien rannoilla on rantametsiä ja ruovikkoa. Vuoristossa on selkeästi erottuvat korkeusvyöhykkeet. Tasangon eläinkuntaan kuuluvat susi, kettu, rusakko ja saiga-antilooppi. Vuoristossa elävät karhu, mäyrä ja villivuohi.
Almatyn alueesta kesäkuussa 2022 erotettu Jetısun alue jakautuu Alakölin, Aqsun, Eskeldın, Kerbūlaqin, Köksun, Panfilovin, Qaratalin ja Sarqanin piireihin sekä Taldyqorğanin ja Tekelın kaupunkipiirikuntiin. Muita kaupunkeja ovat Jarkent, Sarqan, Üşaral ja Üştöbe. Asukkaista 76,3 prosenttia on kazakkeja, 11,7 prosenttia venäläisiä, 6,5 prosenttia uiguureja ja 1,3 prosenttia korealaisia (vuonna 2025).
Alueella on muun muassa kaivos-, metalli- ja elintarviketeollisuutta. Lisäksi harjoitetaan keinokasteltua maanviljelyä ja karjanhoitoa. Tärkeimmät yritykset ovat kaksi sokeritehdasta, patteri- ja akkutehdas, betonitehdas ja Tekelın kaivoskombinaatti.