Johan Hugo Harald (14. maaliskuuta 1893 Kokkola – 22. marraskuuta 1919) oli suomalainen jääkärikapteeni. Hänen vanhempansa olivat kalastaja Johan Harald ja Johanna Källström.
Harald kirjoitti ylioppilaaksi Kokkolan ruotsalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1913 ja liittyi Vaasalaiseen osakuntaan. Opintojaan hän jatkoi Helsingin yliopiston lainopillisessa tiedekunnassa vuosina 1913–1914.

Harald liittyi yhtenä ensimmäisten vapaaehtoisten joukkoon, joiden päämääränä oli Saksassa sotilaskoulutusta antava Pfadfinder-kurssi, joka järjestettiin Pohjois-Saksassa sijaitsevalla Lockstedter Lagerin harjoitusalueella. Leirille hän ilmoittautui 25. helmikuuta 1915. Hänet sijoitettiin joukon 2. komppaniaan. Myöhemmin hänet sijoitettiin Kuninkaalliseen Preussin Jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppaniaan 31. elokuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Schmardenissa sekä Aa-joella.
Harald saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana yliluutnantiksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan komppanianpäälliköksi 2. Jääkärirykmentin 4. jääkäripataljoonan 5. komppaniaan, josta hänet siirrettiin myöhemmin 3. jääkäriprikaatin esikuntaan ja 15. huhtikuuta 1918 alkaen 6. Jääkärirykmentin 17. jääkäripataljoonan 2. komppanian päälliköksi. Hän otti osaa sisällissodassa taisteluihin Viipurin ympäristössä muun muassa Nuoraan kylän taisteluun.
Harald palveli sisällissodan jälkeen 6. Jääkärirykmentistä muodostetussa Jääkäripataljoona n:o 6:ssa, jonka nimi muutettiin myöhemmin Jääkäripataljoona n:o 3:ksi. Hänet siirrettiin 12. heinäkuuta 1918 komppanianpäälliköksi Pioneerikoulutuspataljoonaan, josta hänet määrättiin lokakuussa 1918 komppanianpäälliköksi Pioneeripataljoona 2:een. Hänet on haudattu Kokkolaan.
| Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
|