John Carlson
| John Carlson | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 10. tammikuuta 1990 Natick, Massachusetts, Yhdysvallat |
| Kansalaisuus |  Yhdysvallat |
| Jääkiekkoilija | |
| Pelipaikka | puolustaja |
| Maila | oikea |
| Pituus | 191 cm |
| Paino | 94 kg |
| Seura | |
| Seura | Tampa Bay Lightning |
| Sarja | NHL |
| Pelinumero | 74 |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 2009– |
| Aik. seurat | Washington Capitals (NHL) Anaheim Ducks (NHL) |
| NHL-varaus | 27. varaus, 2008 Washington Capitals |
John Carlson (s. 10. tammikuuta 1990 Natick, Massachusetts, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen jääkiekkopuolustaja, joka edustaa NHL-joukkue Tampa Bay Lightningia.
Washington Capitals varasi hänet vuoden 2008 varaustilaisuuden ensimmäisellä kierroksella (27. varausvuoro). Ennen NHL-uraansa Carlson pelasi juniorikiekkoa OHL-liigan London Knightsissa sekä ammattilaisena Capitalsin farmiseura Hershey Bearsissa AHL-liigassa. Carlson voitti Stanley Cupin Washington Capitalsin jäsenenä vuonna 2018, jolloin hän oli koko pudotuspelien tehokkain puolustaja.
Kansainvälisellä tasolla hän on edustanut Yhdysvaltoja vuoden 2010 nuorten MM-kilpailuissa sekä Sotšin talviolympialaisissa vuonna 2014.
Ura
Seuraura
Carlson aloitti jääkiekon viisivuotiaana lajia pelanneen isän avustuksella. Hän kävi lukion Cathedral High Schoolissa Indianapolisissa, jonka jälkeen hän pelasi vuodet 2005–2007 AJHL-joukkue New Jersey Rocketsissa. Siellä viimeisellä kaudellaan 2006–2007 Carlson voitti tehopisteillä 12+38=50 liigan puolustajien pistepörssin ja joukkueen sisäisen pistepörssin voiton. Kauden päätteeksi Carlson valittiin liigan parhaaksi hyökkääväksi puolustajaksi.
Carlson pelasi kauden 2007–2008 USHL-joukkue Indiana Icessa, jossa oli jo esiintynyt edellisellä kaudella kahdessa ottelussa. Hän oli tehoilla 12+31=43 liigan toiseksi tehokkain puolustaja Blake Kesselin jälkeen. Kauden päätteeksi Carlson valittiin liigan tulokkaiden tähdistökentälliseen ja toiseen tähdistökentälliseen.
Washington Capitals varasi Carlsonin ensimmäisellä kierroksella 27. pelaajana NHL:n varaustilaisuudessa 2008. Hän teki marraskuussa 2008 kolmivuotisen tulokassopimuksen Capitalsin kanssa. Carlson pelasi kuitenkin kauden 2008–2009 OHL-joukkue London Knightsissa. Hän teki tehot 16+60=76 ja valittiin liigan toiseen tähdistökentälliseen sekä tulokkaiden tähdistökentälliseen. Carlson voitti myös sarjan tulokkaiden syöttöpörssin 60 syötöllään. Hän pelasi kevätkauden Capitalsin farmijoukkue Hershey Bearsissa ja voitti AHL:n mestaruuden Calder Cupin.
Kauden 2009–2010 Carlson aloitti Bearsissa, mutta nousi nopeasti Capitalsin vakiokokoonpanoon. Hän teki NHL-debyyttinsä 20. marraskuuta 2009 Montreal Canadiensia vastaan. Carlson teki NHL-uransa avausmaalin 25. maaliskuuta 2010 Carolina Hurricanesin Manny Legacéa vastaan. Hän pelasi kauden aikana myös AHL:n tähdistöottelussa. Carlson teki Capitalsissa 22 runkosarjaottelussa tehot 1+5=6 ja seitsemässä playoff-ottelussa tehot 1+3=4, joilla hän jakoi joukkueen puolustajien sisäisen pistepörssin voiton Tom Potin kanssa. Carlson pelasi kevään 2010 NHL:n pudotuspeleissä isoja minuutteja ja oli ennakkoluulottomalla pelillään Capitalsin parhaita puolustajia huolimatta yllätystappiosta Canadiensia vastaan. Capitalsin pudottua hän edusti Bearsia loppukauden ja voitti Calder Cupin toisen kerran peräkkäin. Carlson teki finaalisarjan ratkaisumaalin kuudennessa ottelussa Texas Starsia vastaan. Hänet valittiin AHL:n tulokkaiden tähdistökentälliseen.
Kausi 2010–2011 oli Carlsonille tulokaskausi NHL:ssä, ja tämä toi hänelle 82 runkosarjaottelussa tehot 7+30=37, joilla hän oli joukkueen tehokkain puolustaja. Carlson valittiin kauden päätteeksi liigan tulokkaiden tähdistökentälliseen.
Carlson vakiinnutti asemansa Capitalsin puolustuksen pelillisenä johtajana ja seurahistorian tehokkaimpana puolustajana. Hänen uransa alkupuolta kuvasivat kestävyys ja tasaisuus, mistä osoituksena oli peräti 412 peräkkäisen pelatun ottelun putki. Vuonna 2018 hän oli avaintekijä Capitalsin historian ensimmäisessä Stanley Cup -mestaruudessa tehden pudotuspeleissä 20 tehopistettä. Mestaruuden jälkeen hän vakiinnutti paikkansa NHL:n parhaiden puolustajien joukossa rikkoen useita seuraennätyksiä ja sijoittuen parhaimmillaan toiseksi liigan parhaan puolustajan Norris Trophy -äänestyksessä vuonna 2020.
Joulukuussa 2022 Carlson kärsi kallonmurtuman saatuaan kiekon päähänsä, mutta teki sisukkaan paluun kaukaloon vain kolme kuukautta myöhemmin. Keväällä 2024 hän saavutti merkittävän 1 000 pelatun NHL-ottelun rajapyykin ensimmäisenä Capitals-puolustajana ja nousi samalla seuran kaikkien aikojen eniten maaleja tehneeksi puolustajaksi. Huhtikuussa 2025 hän syötti Aleksandr Ovetškinin historiallisen 894. maalin, jolla tämä saavutti Wayne Gretzkyn kaikkien aikojen maaliennätyksen. Hänen pitkä ja menestyksekäs aikansa Washingtonissa päättyi helmikuussa 2026 tulleeseen loukkaantumiseen, joka jäi hänen viimeiseksi esiintymisekseen joukkueen riveissä.
Maaliskuussa 2026 Capitals kauppasi Carlsonin Anaheim Ducksiin vaihdossa ehdolliseen ensimmäisen kierroksen varausvuoroon joko vuoden 2026 tai 2027 varaustilaisuudessa ja kolmannen kierroksen varausvuoroon vuoden 2027 varaustilaisuudessa. Kaupan aikaan Carlson piti hallussaan Washingtonin kaikkien aikojen seuraennätyksiä puolustajien tehopisteissä (771), maaleissa (166), syöttöpisteissä (605) sekä pelatuissa otteluissa (1 143). Koska Carlsonista oli tulossa rajoittamaton vapaa pelaaja, Ducks kauppasi hänen neuvotteluoikeutensa Carolina Hurricanesille varaustilaisuuden 2026 kynnyksellä vaihdossa Kyle Mastersiin ja kuudennen kierroksen varausvuoroon samassa varaustilaisuudessa. Carlson ei kuitenkaan tehnyt sopimusta Hurricanesiin, vaan teki vapaana pelaajana Tampa Bay Lightningin kanssa kaksivuotisen ja yhteensä 17 miljoonan dollarin arvoisen sopimuksen.
Maajoukkueura
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Maa: Yhdysvallat | |||
| Miesten jääkiekko | |||
| Alle 20-v. MM-kilpailut | |||
 Kultaa | Kanada 2010 | jääkiekko | |
Carlson oli ratkaisemassa alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruutta vuonna 2010, sillä hän teki loppuottelussa Kanadaa vastaan Yhdysvaltojen jatkoajalla syntyneen 6-5-voittomaalin. Carlson valittiin turnauksen tähdistökentälliseen. Hän oli kolmella osumallaan puolustajien parhaita maalintekijöitä Kanadan Alex Pietrangelon, Suomen Jyri Niemen ja joukkuetoveri Matt Donovanin kanssa.
Tilastot
| Runkosarja | Pudotuspelit | Palkinnot | Arvokisat | |||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | ||||||||||
| 2005–2006 | New Jersey Rockets | AJHL | 38 | 2 | 10 | 12 | 42 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 2006–2007 | New Jersey Rockets | AJHL | 44 | 12 | 38 | 50 | 96 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| Indiana Ice | USHL | 2 | 0 | 0 | 0 | 6 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
| 2007–2008 | Indiana Ice | USHL | 59 | 12 | 31 | 43 | 72 | 4 | 1 | 0 | 1 | 0 |  | |||||||||||||||
| 2008–2009 | London Knights | OHL | 59 | 16 | 60 | 76 | 65 | 14 | 7 | 15 | 22 | 16 | | |||||||||||||||
| Hershey Bears | AHL | – | – | – | – | – | 16 | 2 | 1 | 3 | 0 |  | ||||||||||||||||
| 2009–2010 | Hershey Bears | AHL | 48 | 4 | 35 | 39 | 26 | 13 | 2 | 4 | 6 | 8 | | JMM | 7 | 4 | 3 | 7 | 2 | |||||||||
| Washington Capitals | NHL | 22 | 1 | 5 | 6 | 8 | 7 | 1 | 3 | 4 | 0 | |||||||||||||||||
| 2010–2011 | Washington Capitals | NHL | 82 | 7 | 30 | 37 | 44 | 9 | 2 | 1 | 3 | 4 | ||||||||||||||||
| 2011–2012 | Washington Capitals | NHL | 82 | 9 | 23 | 32 | 22 | 14 | 2 | 3 | 5 | 8 | ||||||||||||||||
| 2012–2013 | Washington Capitals | NHL | 48 | 6 | 16 | 22 | 18 | 7 | 0 | 1 | 1 | 4 | ||||||||||||||||
| 2013–2014 | Washington Capitals | NHL | 82 | 10 | 27 | 37 | 22 | – | – | – | – | – | OK | 6 | 1 | 1 | 2 | 0 | ||||||||||
| 2014–2015 | Washington Capitals | NHL | 82 | 12 | 43 | 55 | 28 | 14 | 1 | 5 | 6 | 4 | ||||||||||||||||
| 2015–2016 | Washington Capitals | NHL | 56 | 8 | 31 | 39 | 14 | 12 | 5 | 7 | 12 | 4 | ||||||||||||||||
| 2016–2017 | Washington Capitals | NHL | 72 | 9 | 28 | 37 | 10 | 13 | 2 | 2 | 4 | 4 | WCup | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||||||||||
| 2017–2018 | Washington Capitals | NHL | 82 | 15 | 53 | 68 | 32 | 24 | 5 | 15 | 20 | 8 |  | |||||||||||||||
| 2018–2019 | Washington Capitals | NHL | 80 | 13 | 57 | 70 | 34 | 7 | 0 | 5 | 5 | 6 | | |||||||||||||||
| 2019–2020 | Washington Capitals | NHL | 69 | 15 | 60 | 75 | 26 | 5 | 0 | 6 | 6 | 2 |  | |||||||||||||||
| 2020–2021 | Washington Capitals | NHL | 52 | 10 | 34 | 44 | 12 | 5 | 0 | 2 | 2 | 6 | ||||||||||||||||
| 2021–2022 | Washington Capitals | NHL | 78 | 17 | 54 | 71 | 20 | 6 | 1 | 4 | 5 | 2 | ||||||||||||||||
| 2022–2023 | Washington Capitals | NHL | 40 | 9 | 20 | 29 | 12 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 2023–2024 | Washington Capitals | NHL | 82 | 10 | 42 | 52 | 40 | 4 | 1 | 1 | 2 | 2 | ||||||||||||||||
| 2024–2025 | Washington Capitals | NHL | 79 | 5 | 46 | 51 | 22 | 10 | 1 | 2 | 3 | 2 | ||||||||||||||||
| 2025–2026 | Washington Capitals | NHL | 55 | 10 | 36 | 46 | 26 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| Anaheim Ducks | NHL | 16 | 4 | 10 | 14 | 6 | 12 | 0 | 6 | 6 | 4 | |||||||||||||||||
| 17 kautta | yhteensä | NHL | 1 159 | 170 | 615 | 785 | 396 | 149 | 21 | 63 | 84 | 60 | ||||||||||||||||
Lähteet
- John Carlson The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
- John Carlson Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
- John Carlson Legends of Hockey -sivustolla (englanniksi)
- John Carlson Jatkoaika.comissa (Internet Archive)
Viitteet
- ↑ Carlson, John NHL.com. Arkistoitu 14.3.2012. Viitattu 23.2.2012. (englanniksi)
- 1 2 3 4 5 6 7 EliteProspects
- 1 2 Jatkoaika.com
- ↑ PlanetUSA AHL All-Stars 2010 All-Star Game TheAHL.com. Arkistoitu 18.3.2012. Viitattu 23.2.2012. (englanniksi)
- ↑ NHL All-Rookie Team, List 22.6.2011. NHL.com. Arkistoitu 12.3.2012. Viitattu 23.2.2012. (englanniksi)
- ↑ John Carlson’s streak of consecutive games ends at 412 The Washington Post. 28.12.2015. Viitattu 7.3.2026. (englanniksi)
- ↑ O'Brien, James: Predators’ Roman Josi wins 2020 Norris Trophy over Carlson, Hedman NBC Sports. 21.9.2020. Viitattu 7.3.2026. (englanniksi)
- ↑ John Carlson The Capitals' Nominee For Masterton After Return From Fractured Skull The Hockey News. 10.4.2023. Viitattu 7.3.2026. (englanniksi)
- ↑ Capitals to Honor John Carlson for 1,000th NHL Game in Pregame Ceremony Sunday, April 7 NHL. 3.4.2024. Viitattu 7.3.2026. (englanniksi)
- ↑ Rosen, Dan: Carlson creates 'special moment' on Ovechkin's historic goal nhl.com. 5.4.2025. Viitattu 7.3.2026. (englanniksi)
- ↑ Silber, Sammy: John Carlson Leaves Capitals' Tilt vs. Predators With Injury The Hockey News. 6.2.2026. Viitattu 7.3.2026. (englanniksi)
- ↑ Ducks Acquire Carlson from Washington | Anaheim Ducks www.nhl.com. 6.3.2026. Anaheim Ducks. Viitattu 6.3.2026. (englanniksi)
- ↑ Skater Records NHL. Viitattu 7.3.2026. (englanniksi)
- ↑ Canes Acquire John Carlson From Anaheim | Carolina Hurricanes www.nhl.com. 27.6.2026. Carolina Hurricanes. Viitattu 28.6.2026. (englanniksi)
- ↑ Lightning land Carlson on two-year, $17 million deal tsn.ca. 2.7.2026. TSN. Viitattu 2.7.2026. (englanniksi)
- ↑ Aykroyd, Lucas: New champs: USA stuns Canada 5.1.2010. IIHF. Viitattu 23.2.2012. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta John Carlson Wikimedia Commonsissa