John Stuart Mill

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Leipäteksti miltei lähteetön

John Stuart Mill
John Stuart Mill, George Frederic Wattsin maalaus 1873.
Henkilötiedot
Syntynyt	20. toukokuuta 1806 Pentonville, Lontoo, Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta
Kuollut	8. toukokuuta 1873 (66 vuotta) Avignon, Ranskan toinen keisarikunta
Kansalaisuus	Britannia
Ammatti	virkamies, poliitikko
Koulutus ja ura
Koulukunta	länsimainen filosofia
Vaikutusalueet	varhainen liberaali feminismi, emergentismi, vahinkoperiaate, kansalaisvapaudet, vapaus toimintavapautena vs. vapaus pakottamattomuutena
Tunnetut työt	A System of Logic (1843); Essays on Some Unsettled Questions of Political Economy (1844); The Principles of Political Economy (1848); On Liberty, 1859 (Vapaudesta); Utilitarianism (1863) Utilitarismi; The Subjection of Women, 1869 (Naisen asema);
Opettaja	Jeremy Bentham
Nimikirjoitus
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

John Stuart Mill (20. toukokuuta 1806 Pentonville, Islington, Lontoo, Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta – 8. toukokuuta 1873 Avignon, Ranskan toinen keisarikunta) oli englantilainen filosofi, taloustieteilijä, poliitikko ja virkamies. Hän on kehittänyt utilitaristisen moraaliteorian. Hän oli loogikko ja varhaisimpia feministejä.

Suku ja koulutus

John Stuart Millin isä, historioitsija, taloustieteilijä ja filosofi James Mill (1773–1836) oli Jeremy Benthamin ja David Ricardon ystävä ja skottilaisen valistuksen hengessä kasvanut mies. Hänen äitinsä oli Harriet Barrow. John Stuart Millillä ei ollut akateemista eikä muuta tutkintoa, vaan lähinnä oma, ankara isä ja tämän apuna yksityisopettajat kouluttivat hänet varakkaiden vanhempien tuella. Mill oli laajasti sivistynyt ja kielitaitoinen: hän osasi englantia, ranskaa (Mill kirjoitti osan tuotannostaan ranskaksi), saksaa, latinaa ja muinaiskreikkaa.

Montpellierissa hän osallistui yliopiston kemian, eläintieteen ja logiikan talvikursseille sekä suoritti korkeamman matematiikan kurssin.

Virka-ura ja poliitikko

Mill työskenteli 35 vuoden ajan Englannin Itä-Intian kauppakomppanian palveluksessa ja toimi parlamentin sitoutumattomana liberaalina jäsenenä vuosina 1865–1868.

Toimiessaan parlamentissa Mill ehdotti äänioikeuden myöntämistä naisille samoin perustein kuin miehillekin, tosin äänioikeudella tuli olla tarkat ehdot, jotta parhaimmisto valikoituisi parlamenttiin (Considerations on Representative Government, 1861). Aloite hävisi parlamentissa äänin 194–73. Mill toimi The Westminster Review -lehden päätoimittajana ja omistajana vuosina 1836–1840.^lähde?

Suhteet ja avioliitto

John Stuart Millin kumppani vuodesta 1830 lähtien ja aviopuoliso vuodesta 1851 oli filosofi ja kirjailija Harriet Taylor (1807–1858).

Mill ja Taylor tapasivat vuonna 1830, jolloin Taylor oli vielä naimisissa. Mill ja Harriet Taylor solmivat avioliiton vuonna 1851, entisen aviomiehen kuoltua vuonna 1849. Harriet Taylor kuoli 51-vuotiaana tuberkuloosiin marraskuussa 1858 Avignonissa. Mill kuoli 66-vuotiaana Ranskassa Avignonissa toukokuussa 1873. Tytärpuoli, kirjailija ja suffragetti Helen Taylor (1831–1907) toimitti julkisuuteen eräitä Millin kesken jääneitä teoksia.

Kirjoittajakumppanuus

Puoliso Harriet Taylor Millin keskeinen teos on nimeltään Enfranchisement of Women (1851), joka julkaistiin aluksi nimettömänä, myöhemmin aviopuolison nimellä ja keskittyy naisten poliittisiin oikeuksiin. Teoksessa nostetaan esiin se, että naisten vapaus ja oikeudet poliittiseen toimintaan alkavat nousta poliittisten instituutioiden agendalle ja osaksi käytännön politiikkaa. Harriet Taylor esittää, että puolustaessaan yleistä äänioikeutta tulee puolustaa myös naisten äänioikeutta. Hän otti myös selkeästi kantaa naisten työssäkäynnin puolesta, johon hän ei vedonnut taloudellisilla perusteluilla vaan ennen kaikkea piti tärkeänä naisten itsellisyyttä ja riippumattomuutta miehestään. Naisten työssäkäynti oli Harriet Taylorin mukaan tärkeää siitä huolimatta, vaikka sillä ei olisi suurta merkitystä koko perheen ansioiden kannalta. Hän oli lisäksi tietoinen naisen palkkatyöhön osallistumisen seurauksista kaksoistaakkaan naisen hoitaessa myös kotityön, mutta ei esittänyt tähän omaa ratkaisuaan. Täten pariskunnan ajatukset naisen työhön osallistumisesta erosivat keskeisesti toisistaan.^lähde?

Essee kannatti voimakkaasti sitä, että naisille annettaisiin pääsy samoihin työpaikkoihin kuin miehille ja että heidän ei pitäisi joutua elämään "erillisissä sfääreissä" – näkemykset, jotka olivat radikaalimpia kuin Millin omat näkemykset.

Ajattelu

Historiankirjoihin Mill on jäänyt ennen kaikkea yhteiskunnallisena ajattelijana, joka vaati muun muassa valistuksen ajan ihanteita, yksilönvapautta ja ihmisten arviointia vain heidän ansioidensa pohjalta. Mill tunnetaan parhaiten utilitaristisen moraaliteorian kehittäjänä kummisetänsä Jeremy Benthamin ajatusten pohjalta. Eläessään hänet tunnettiin myös eräänä aikansa vaikutusvaltaisimmista taloustieteilijöistä. Myös hänen logiikkaa koskeva teoksensa A System of Logic oli aikanaan erittäin tunnettu teos.

Teoksessaan Principles of Political Economy (1848) Mill otti laissez-faire -myönteisen kannan, mutta katsoi toisaalta markkinoiden usein epäonnistuvan täydellisen hyödyn saavuttamisessa. Niinpä teoksessa on lueteltu joukko tilanteita, joissa valtion väliintulo on mahdollinen. Utilitarismissa (1861) Mill uudisti benthamilaisuutta ja erotti toisistaan korkeammat ja alemmat halut ja mielihyvän. Teoksessa on tunnettu lause: ”On parempi olla tyytymätön ihminen kuin tyytyväinen sika, ja on parempi olla tyytymätön Sokrates kuin tyytyväinen typerys.” Teoksessaan Vapaudesta (1859) Mill esitti vapauden puolustuksen utilitarismin, ei luonnonoikeuden perusteella. Teoksen kantava ajatus on ennakkosensuurin vastustaminen. Totuus nähdään prosessina, joka toteutuu asettamalla tietoisesti vastakkain erilaisia ja tarvittaessa vastakkaisia väittämiä. Teoksessaan Naisen asema (The Subjection of Women, 1869) Mill arvosteli naisten alistettua asemaa Britanniassa ja esitti, että toisen sukupuolen oikeudellinen vallanalaisuus toiseen sukupuoleen nähden on suuri este ihmiskunnan edistymiselle ja vaati naisille äänioikeutta kuten jo Benthamkin.

Lainauksia

»Kieltäytyminen kuuntelemasta jotain mielipidettä sen tähden, että on vakuuttunut sen virheellisyydestä, on yhtä kuin otaksuminen, että oma varmuus on sama kuin ehdoton varmuus. Kaikki keskustelun vaientaminen on oman erehtymättömyyden otaksumista.»

Teokset

Millin teoksista on julkaistu 33-osainen kootut teokset -laitos Collected Works of John Stuart Mill (Toronto University Press 1981–1994).

• A System of Logic (”Logiikan järjestelmä”, 1843)
• Essays on Some Unsettled Questions of Political Economy (1844)
• Principles of Political Economy (1848)
• Vapaudesta (On Liberty, 1859)
• Utilitarismi (Utilitarianism, 1861)
• Considerations on Representative Government (1861)
• Examinations of Sir William Hamilton's Philosophy (1865)
• Auguste Comte and Positivism (1865)
• Naisen asema (The Subjection of Women, 1869)
• Autobiography (1873)
• Three Essays on Religion (1874)
• Chapters on Socialism (1879)

Lähteet

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta John Stuart Mill Wikimedia Commonsissa

• Sitaatteja aiheesta John Stuart Mill Wikisitaateissa