Jonathan ”Jon” Spencer (s. 5. helmikuuta1965) on yhdysvaltalainen laulaja, kitaristi ja musiikkituottaja, joka tunnetaan parhaiten yhtyeestä Jon Spencer Blues Explosion.
Jon Spencer on esiintynyt myös sooloartistina ja hänellä on ollut lukuisia yhtyeitä kuten Pussy Galore, Boss Hog ja Heavy Trash.1990-luvun puolivälissä Spencer teki yhteistyötä myös blues-muusikko R.L. Burnsiden kanssa.
Spencerin musiikki on usein aggressiivista ja meluisaa. Hän on saanut vaikutteita kokeellisesta no wave-tyylisuunnasta. Jon Spencer on yhdistänyt musiikissaan myös garage rockia, punk rockia, bluesia ja rockabillyä. Spencerin musiikin erilaisten tyylilajien fuusio on toiminut merkittävänä esikuvana lukemattomille vaihtoehtorockin artisteille kuten The White Stripesille ja The Black Keysille.
Ura
Jon Spencer syntyi 4. helmikuuta 1965. Hän varttui Hanoverissa ja alkoi tehdä musiikkia opiskellessaan yliopistossa, missä hän perusti lyhytikäisen industrial-yhtyeen Shithausin. Vuoteen 1985 mennessä Spencer oli muuttanut Washingtoniin, missä hän perusti punk-yhtye Pussy Galoren yhdessä Julia Cafritzin (kitara ja laulu) ja John Hammillin (rummut) kanssa.
Pussy Galore julkaisi kaksi omakustanne-7-tuumaista levyä ja muutti New Yorkiin. Ennen muuttoa John Hammill jätti yhtyeen ja rumpali Bob Bert liittyi hänen tilalleen. Kokoonpanon täydensi Spencerin silloinen tyttöystävä, kitaristi, laulaja Cristina Martinez.
Pussy Galore julkaisi lopulta neljä täyspitkää albumia — mukaan lukien cover-albumin Exile on Main St, jolla yhtye esitti Rolling Stones -yhtyeen Exile on Main St. -albumin kaikki kappaleet punk-versioina. Pussy Galore hajosi vuonna 1990.
Boss Hog
Spencer ja Martinez menivät naimisiin vuonna 1991 ja perustivat Boss Hog -yhtyeen. Yhtyeen musiikki oli energistä garage rockia. Boss Hog -yhtyeen debyytti-EP Drinkin’, Lechin’ & Lyin’ julkaistiin vuonna 1989, ja sitä seurasi täyspitkä albumi Cold Hands vuonna 1990. Vaikka Spencer alkoi kehitellä uusia projekteja, Boss Hog pysyi ajoittain aktiivisena 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa mutta jäi tauolle Spencerin ja Martinezin saatua ensimmäisen lapsensa. Yhtye palasi julkisuuteen vuoden 2017 albumilla Brood X.
Jon Spencer Blues Explosion
Jon Spencer 2006
Vuonna 1990 Jon Spencer käynnisti uuden projektin, Jon Spencer Blues Explosionin, jossa hänen rinnalleen liittyivät kitaristi Judah Bauer ja rumpali Russell Simins. Yhtye ammensi vaikutteita bluesista, rockabillystä, garage rockista ja punk rockista. Yhtyeen musiikkia on kutsuttu mediassa joskus punk bluesiksi. Trio julkaisi debyyttialbuminsa Jon Spencer Blues Explosion vuonna 1992. Ahkeran kiertämisen, innostuneen puskaradion ja satunnaisen MTV-näkyvyyden ansiosta Jon Spencer Blues Explosion kasvatti nopeasti kansainvälistä kulttisuosiota.
Varhaiset julkaisut kuten Crypt Style (1992) ja Extra Width (1993) dokumentoivat yhtyeen voimakasta live-soundia, mutta myöhemmillä albumeilla kuten Now I Got Worry (1996) ja Acme (1998) yhtye alkoi tutkia studiotyöskentelyn mahdollisuuksia. Acme oli poikkeuksellisen kunnianhimoinen yritys viedä yhtyeen meluisaa punk-soundia uusiin suuntiin yhdistelemällä punk rockiin hiphopia ja elektronista musiikkia.
Jon Spencer Blues Explosion vahvisti uskottavuuttaan blues-yleisön silmissä toimimalla legendaarisen blues-muusikon R.L. Burnsiden taustayhtyeenä tämän vuoden 1996 albumilla A Ass Pocket of Whiskey. Tämän jälkeen yhtye vetäytyi pitkälle tauolle ja palasi vasta neljä vuotta myöhemmin albumeilla Plastic Fang (2002) ja Damage (2004). Molemmat albumit olivat aiempaa hiotumpia ja ne tuotti Rolling Stones-yhteistyöstään tunnettu tuottaja ja rumpali Steve Jordan.
Vuoden 2004 Damage albumin jälkeen yhtye piti tauon, kitaristi Judah Bauerin soittaessa Tom Waitsin yhtyeessä, mutta yhtye palasi vuonna 2012 albumilla Meat + Bone, jota seurasi Freedom Tower: No Wave Dance Party 2015 vuonna 2015. Vuonna 2022 Spencer paljasti medialle, että Blues Explosion oli virallisesti hajonnut, suurelta osin kitaristi Judah Bauerin terveysongelmien vuoksi.
Heavy Trash
Kun Jon Spencer ei ollut kiireinen Blues Explosionin kanssa, hän piti itsensä työllistettynä muilla projekteilla. Hän yhdisti voimansa Matt Verta-Rayn kanssa muodostaakseen Heavy Trash -nimisen duon, joka esitti rockabillyä. Heavy Trash julkaisi kolme albumia: Heavy Trash (2005), Going Way Out with Heavy Trash (2007) ja Midnight Soul Serenade (2010).
Muita projekteja
Jon Spencer
Vuosien varrella Jon Spencer on vieraillut myös useiden muiden artistien levyillä sekä taustamuusikkona että tuottajana. Häntä kuultiin esimerkiksi Andre Williamsin albumilla The Black Godfather (2000), Nancy Sinatran albumilla Nancy Sinatra (2004) ja The Sadies -yhtyeen albumilla In Concert, Vol. 1 (2006). Hän teki yhteistyötä myös Luther Dickinsonin ja Cody Dickinsonin kanssa perustamalla Spencer Dickinson -nimisen projektin, joka julkaisi albumin The Man Who Lives for Love(2006). Spencer tuotti myös blueskitaristi Samantha Fishin albumin Death Wish Blues (2022).
Vuonna 2018 Spencer julkaisi sooloalbumin Spencer Sings the Hits, minkä jälkeen hän esitteli uuden yhtyeen Jon Spencer & the HITmakersin, jossa soitti myös Pussy Galoren vanha rumpali Bob Bert. Vuonna 2022 yhtye julkaisi albumin Spencer Gets It Lit. The HITmakersin kokoonpano on vaihtunut usein, mutta yhtye kiertää keikoilla yhä ahkerasti. Vuonna 2024 se julkaisi Sick of Being Sick! -albumin.
.jpg)
