Joonas Rask

Juniorivuodet ja ensimmäiset SM-liigakaudet Ilveksessä

Rask on Savonlinnan Pallokerhon kasvatti. Hän voitti kaudella 2005–2006 koko C-nuorten I-divisioonan karsintojen piste- ja maalipörssin tehoilla 18+12=30 sekä C-nuorten I-divisioonan piste-, maali- ja syöttöpörssin tehoilla 23+19=42. Kaudeksi 2006–2017 16-vuotias Rask siirtyi Tampereen Ilveksen B-nuoriin. Kauden 2007–2008 hän vietti suurimmaksi osaksi seuran A-nuorissa, mutta Rask pelasi osan kaudestaan myös B-nuorissa. Huhtikuussa NHL:n kykyjenetsintätoimisto Central Scouting listasi hänet eurooppalaiskenttäpelaajien rankingissa sijalle 20. NHL:n varaustilaisuuteen 2008, mutta Raskia ei lopulta varattu koko varaustilaisuudessa.

Huhtikuussa 2008 Rask teki Ilveksen kanssa 2+1-vuotisen SM-liigasopimuksen. Hän teki liigadebyyttinsä runkosarjan kolmannella kierroksella 18. syyskuuta 2008 KalPaa vastaan. Liigauransa avausmaalin Rask teki 24. tammikuuta 2009 vieraissa Helsingin IFK:ta vastaan. Hän pelasi tulokaskautensa 2008–2009 aikana kaikkiaan 24 runkosarjaottelua tehden yhden maalin ja kolme pudotuspeliottelua tehden yhden syöttöpisteen. Raskilla oli pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella Ilveksen paras teholukema (+2). Hän pelasi kauden aikana miesten pelejä myös yhteensä yhdeksän Mestis-ottelua lainalla Lempäälän Kisassa sekä alle 20-vuotiaiden maajoukkueessa tehopistein 1+8=9. Suurimman osan runkosarjastaan hän pelasi Ilveksen A-nuorissa.

Kaudella 2009–2010 Rask murtautui SM-liigatasolle. Hän teki 43 runkosarjaottelussa tehot 10+9=19 ja viidessä liigakarsintaottelussa kolme maalia. Rask oli liigakarsinnoissa Ilveksen paras maalintekijä Markus Seikolan ja Ryan Glennin kanssa. Hän oli myös runsaan kuukauden sivussa murrettuaan kätensä alle 20-vuotiaiden maajoukkueessa pelatussa Mestis-ottelussa marraskuussa 2009. Rask vahvisti kevätkaudella myös Ilveksen A-nuoria, jossa hän voitti kauden päätteeksi SM-pronssia. Joulukuussa 2009 Rask solmi Ilveksen kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen kevääseen 2012 saakka.

NHL-varaus ja tulokassopimus Nashville Predatorsiin

Nashville Predators varasi Raskin seitsemännellä kierroksella 198. pelaajana NHL:n varaustilaisuudessa 2010. Kaudella 2010–2011 hän nosti jälleen tasoaan edellisestä kaudesta. Rask oli Ilveksen ainoa kauden kaikki 60 runkosarjaottelua pelannut pelaaja ja hän teki niissä tehot 14+13=27. Rask oli joukkueen toiseksi paras maalintekijä Jesse Niinimäen jälkeen. Hän jakoi myös Ilveksen sisäisen tehotilaston voiton Jyrki Jokipakan kanssa lukemalla +5. Kauden 2011–2012 kynnyksellä, syyskuussa 2011 Rask joutui sivuun käden veneluun murtuman vuoksi marraskuun maaottelutaukoon saakka. Hän pelasi kauden aikana lopulta 32 runkosarjaottelua tehden 18 tehopistettä.

Maaliskuussa 2012 Rask teki kaksivuotisen NHL-tulokassopimuksen Nashville Predatorsin kanssa. Huhtikuussa hänen uutisoitiin pelaavan kausi 2012–2013 lainalla Jokereiden SM-liigajoukkueessa. Raskin kausi osoittautui kuitenkin pettymykseksi ja hänen oli vaikea löytää rooliaan. Hän teki runkosarjassa vain kymmenen tehopistettä. Jokereiden kauden päätyttyä, huhtikuussa 2013 Rask siirtyi AHL-joukkue Milwaukee Admiralsin vahvuuteen. Hän onnistui tekemään heti AHL-debyytissään 19. huhtikuuta 2013 Charlotte Checkersia vastaan tehot 1+1=2. Tämän jälkeen Rask nostettiin Predatorsin NHL-joukkueeseen, jossa hän debytoi runkosarjan toiseksi viimeisellä kierroksella 25. huhtikuuta 2013 vieraissa Detroit Red Wingsia vastaan. Rask sai ottelussa jääaikaa 6.36 minuuttia ja hän keräsi teholukeman –2 Predatorsin hävittyä ottelun lukemin 2–5. Runkosarjan päätöskierroksella 27. huhtikuuta 2013 Columbus Blue Jacketsia vastaan Rask onnistui tekemään NHL-uransa ensimmäisen tehopisteen oltuaan kakkossyöttäjänä Shea Weberin tekemään maaliin. NHL:n runkosarjan päätyttyä hän pelasi vielä yhden AHL:n pudotuspeliottelun.

Kauden 2013–2014 Rask pelasi kokonaan farmijoukkue Admiralsissa, jossa varsinainen tulokaskausi toi 58 runkosarjaottelussa tehot 4+10=14.

Paluu Suomeen ja siirtyminen HIFK:hon

Kaudeksi 2014–2015 Rask palasi SM-liigaan ja siirtyi 1+1-vuotisella sopimuksella HIFK:hon. Hänen kautensa alkoi vaisusti, sillä Rask ei onnistunut tekemään syyskuussa ainuttakaan tehopistettä. Lopulta hän teki runkosarjassa 29 tehopistettä. Pudotuspeleissä Rask jakoi neljällä osumallaan HIFK:n sisäisen maalipörssin voiton Tomáš Záborskýn kanssa. Kaudella 2015–2016 hän kärsi runkosarjassa loukkaantumisista ja teki 43 ottelussa 22 tehopistettä. Pudotuspeleissä Rask nousi kuitenkin uudelle tasolle. Hän jakoi tehoilla 4+13=17 koko SM-liigan syöttöpörssin voiton ketjukaverinsa Teemu Ramstedtin kanssa ja sijoittui pistepörssissä toiseksi hänen jälkeensä. Ensimmäisessä finaaliottelussa 15. huhtikuuta 2016 Tapparaa vastaan Rask teki HIFK:n 4–0-voittoon päättyneen ottelun voittomaaliksi jääneen avausosuman. Ari Vallin valitsi hänet ottelun Alumnien tähtien ykköstähdeksi. Raskin ja HIFK:n kausi päättyi lopulta kuitenkin SM-hopeaan, kun Tappara voitti ottelusarjan voitoin 4–2. Toukokuussa 2016 Rask teki HIFK:n kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen.

Rask pelasi kaudella 2016–2017 runkosarjassa loukkaantumisten vuoksi vain 33 ottelua, mutta tehot 7+14=21 riittivät kuitenkin HIFK:n sisäisen pistepörssin neljänteen sijaan. Pudotuspeleissä hän jakoi joukkueen sisäisen tehotilaston voiton Juuso Puustisen kanssa lukemalla +8. Toukokuussa 2017 Rask teki HIFK:n kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen. Kaudeksi 2017–2018 hänet nimettiin joukkueen varakapteeniksi. Rask jakoi HIFK:n sisäisen maalipörssin kolmannen sijan Juhani Tyrväisen ja Juha-Pekka Haatajan kanssa tehoilla 13+16=29 sekä sisäisen tehotilaston voiton Erik Thorellin ja Miro Heiskasen kanssa lukemalla +17. Pudotuspeleissä Rask jakoi joukkueen sisäisen syöttöpörssin voiton Jarkko Malisen kanssa seitsemällä syöttöpisteellään. Hän voitti kauden päätteeksi SM-pronssia. Helmikuussa 2018 Rask teki HIFK:n kanssa 1+1-vuotisen jatkosopimuksen.

Kaudella 2018–2019 Rask teki SM-liigan yhden kauden piste-ennätyksensä tehoilla 20+18=38, joilla hän oli HIFK:n kolmanneksi paras maalintekijä ja neljänneksi paras pistemies. Rask jakoi koko SM-liigan maalipörssin kymmenennen sijan HPK:n Teemu Turusen ja TPS:n Zach Budishin kanssa. Pudotuspeleissä hänellä oli joukkueen paras teholukema (+4), mutta Raskin kausi päättyi kuitenkin loukkaantumisen vuoksi toiseen välieräotteluun Oulun Kärppiä vastaan. Hän voitti HIFK:n sisäisen tehotilaston myös Mestarien liigassa lukemalla +2.

Siirtyminen Ruotsiin

Rask käytti HIFK-sopimuksessaan olleen option ulkomaille siirtymisestä ja hän siirtyi kaudeksi 2019–2020 kaksivuotisella sopimuksella Ruotsin SHL-liigan Örebrohon. Hän voitti koko liigan jäähypörssin 98 minuutillaan. Kaudeksi 2021–2022 Rask siirtyi jatkamaan SHL-uraansa kaksivuotisella sopimuksella Luulajan riveihin. Hän voitti kauden päätteeksi SHL-hopeaa. Kaudella 2022–2023, pudotuspelien ensimmäisen kierroksen kolmannessa ottelussa 14. maaliskuuta 2023 vieraissa Oskarshamnia vastaan Rask teki Luulajan 3–2-voittomaalin ensimmäisessä jatkoerässä ajassa 64.30 ja se vei joukkueen puolivälieriin otteluvoitoin 2–1. Hän sai ottelussa myös kakkossyöttöpisteen Erik Gustafssonin tekemään ylivoimamaaliin. Myös toisessa puolivälieräottelussa 18. maaliskuuta 2023 Växjö Lakersia vastaan Rask onnistui tekemään Luulajan 1–0-voittomaalin, joka tasoitti ottelusarjan 1–1:een. Lakers kuitenkin eteni lopulta välieriin otteluvoitoin 4–3. Samalla kaudella Rask eteni Luulajan kanssa Mestarien liigan loppuotteluun saakka, mutta mestaruuden vei lopulta kuitenkin Tappara lukemin 3–2.

Paluu Suomeen

Kaudeksi 2023–2024 Rask palasi kaksivuotisella sopimuksella HIFK:hon. Kauden jälkeen heinäkuussa 2024 hänen kerrottiin sosiaalisessa mediassa häiriköineen hääseuruetta helsinkiläisessä yökerhossa. HIFK antoi Raskille varoituksen ja järjesti hänelle sivuohjelman apuun päihteisiin, alkoholiin ja paineiden purkamiseen.

Kaudeksi 2025–2026 Rask siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Kiekko-Espooseen. Hänet nimettiin joukkueen varakapteeniksi. Syyskuussa 2025 Rask joutui loukkaantumisen vuoksi kuukaudeksi sivuun. Hän joutui uudelleen sivuun joulukuussa ja palasi kaukaloihin helmikuussa 2026. Rask joutui jälleen sivuun paluuottelun jälkeen ja palasi peleihin kolme viikkoa myöhemmin maaliskuussa.