Josef Hassid (alun perin Józef Chasyd; 28. joulukuuta 1923 Suwałki – 7. marraskuuta 1950 Epsom) oli puolalainen viulisti.
Hassid pääsi 10-vuotiaana Chopin-musiikkiyliopistoon. Hän osallistui ensimmäiseen Henryk Wieniawski -viulukilpailuun Varsovassa vuonna 1935 ja sai kunniadiplomin. Hassid pääsi Bronisław Hubermanin avulla opiskelemaan Carl Fleschin johdolla Spahan Belgiaan. Flesch kutsui Hassidin jatkamaan opintoja Lontooseen muutettuaan sinne. Muistelmissaan Flesch piti Hassidia yhtenä aikansa suurimmista viululahjakkuuksista. Hassid teki vaikutuksen myös Fritz Kreisleriin, Jacques Thibaudiin ja Joseph Szigetiin. Kreisler antoi hänelle vuoden 1860 Vuillaume-viulunsa. Hassid teki soolodebyyttinsä Wigmore Hallissa keväällä 1940 ja konsertoi Queen’s Hallissa. Hän alkoi myös levyttää, mutta ehti levyttää vain kahdeksan kappaletta. Hänen säestäjänään toimi Gerald Moore.
Hassid sairastui vakavasti vuonna 1940. Hän oli jo aiemmin kärsinyt muistivaikeuksista, jotka jatkuivat. Lisäksi hän alkoi vetäytyä ja muuttua luonteeltaan sekä asenteiltaan. Hassidilla todettiin skitsofrenian akuutti vaihe. Hassid oli sairaalahoidossa isänsä kuollessa syöpään, mikä heikensi hänen tilaansa entisestään. Hassidille yritettiin suorittaa lobotomia, mutta hän kuoli marraskuussa 1950 sairastuttuaan aivokalvontulehdukseen.