Juho Helomaa, sukunimi vuoteen 1906 Hellman (7. syyskuuta 1842 Rauman maalaiskunta – 24. helmikuuta 1917 Rauma) oli suomalainen kiertokoulunopettaja ja kansanrunoilija.
Kulamaan Helkkilässä syntyneen Helomaan vanhemmat olivat maanviljelijä Emanuel Hellman ja Liisa Hellman. Hän opetteli lukemaan ja kirjoittamaan omin päin veljiensä Kustaan ja Samulin kanssa. Vuonna 1863 Juho Helomaa kävi Turussa kolme kuulkautta Bell-Lancaster-koulua josta valmistuttiin lukkareiksi ja lastenopettajiksi. Hän toimi sitten syksystä 1863 alkaen kiertokoulunopettajana Taivassalon Taipaleen kylässä kunnes siirtyi 1866 opettajaksi Loimaalle. Syksyllä 1874 hän opiskeli pari kuukautta Jyväskylän opettajaseminaarissa.
Helomaa siirtyi 1875 kiertokoulunopettajaksi Perniöön jossa hän sitten oli opettajana vuoteen 1905 saakka jolloin hän jäi eläkkeelle. Helomaalla oli vuosina 1882–1904 Laaksola-niminen palstatila Ervelän Tuomolassa. Viimeiset vuotensa Helomaa asui vaimonsa kanssa Raumalla. Vuonna 1909 hän julkaisi kirjan Muistelmia Rauman kaupungin muinaisista ja nykyisistä oloista ja huolehti itse kirjan myynnistä. Helomaa oli ottanut osaa raittiusliikkeen toimintaan 1880- ja 1890-luvuilla ja toiminut runonlausujana raittiusjuhlissa. Hänen runojaan julkaistiin myös painettuina runovihkoina joita Helomaa myi lausuntamatkoillaan.
Juho Helomaa oli naimisissa vuodesta 1872 kaupanhoitaja Natalia Karoliina Sundbergin (1844–1925) kanssa. Heillä oli kolme lasta.
Nimellä Juho Hellman:
Nimellä Juho Helomaa: