Julianne Moore

Julianne Moore
Julianne Moore Cannesin elokuvajuhlilla vuonna 2026.
Henkilötiedot
Koko nimi	Julie Anne Smith
Syntynyt	3. joulukuuta 1960 (ikä 65) Fort Bragg, Pohjois-Carolina, Yhdysvallat
Ammatti	näyttelijä, lastenkirjailija
Puoliso	John Gould Rubin (vih. 1986; ero. 1995) Bart Freundlich (vih. 2003)
Lapset	2
Näyttelijä
Aktiivisena	1983–
Merkittävät roolit	Boogie Nights Big Lebowski Jutun loppu Magnolia Kaukana taivaasta Tunnit Edelleen Alice
Palkinnot
Parhaan nais­pää­osan Oscar 2014 Edelleen Alice
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie
Svensk Filmdatabas
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Julianne Moore (alk. Julie Anne Smith, s. 3. joulukuuta 1960 Fort Bragg, Pohjois-Carolina) on yhdys­valtalainen Oscar-palkittu näyttelijä. Hänellä on ollut pääosa tai merkittävä sivuosa yli 60 elokuvassa vuodesta 1990 alkaen. Moore palkittiin parhaan nais­pääosan Oscarilla elo­kuvasta Edelleen Alice (2014). Hän on lisäksi saanut urallaan neljä Oscar-ehdokkuutta, elo­kuvista Jutun loppu (1999), Kaukana taivaasta (2002), Boogie Nights (1997) ja Tunnit (2002).

Moore tunnetaan pisamaisesta ihostaan ja punaisista hiuksistaan sekä siitä, että hänen näyttelemänsä hahmot ovat yleensä hankaluuksiin joutuvia, sekavassa tilanteessa olevia naisia. Vuonna 2020 The New York Times nimesi hänet yhdeksi vuosituhannen parhaista näyttelijöistä.

Näyttelemisen lisäksi Moore on julkaissut muutamia lasten­kirjoja sekä ollut L’Oréalin mainos­kasvona ja brändilähettiläänä.

Elämä ja ura

Julianne Moore, syntymänimeltään Julie Anne Smith, syntyi 3. joulukuuta 1960 Fort Braggissa, Pohjois-Carolinassa. Hänen isänsä oli Yhdysvaltain armeijan upseeri ja sotilastuomari, ja äitinsä skotlantilaistaustainen psykologi ja sosiaalityöntekijä. Isän työn vuoksi perhe muutti usein, ja Moore kävi lapsuudessaan yhdeksää eri koulua eri puolilla Yhdysvaltoja sekä Saksassa. Jatkuva muuttaminen teki hänestä epävarman ja vaikeutti ystävyyssuhteiden muodostamista, mutta myöhemmin hän on kokenut sen auttaneen häntä näyttelijänä tarkkailemaan ihmisiä ja mukautumaan uusiin ympäristöihin. Alun perin hän suunnitteli lääkärinuraa, mutta kiinnostui koulun näytelmien kautta teatterista ja opiskeli lopulta näyttelijäksi Bostonin yliopistossa.

Moore aloitti uransa 1980-luvulla New Yorkissa teatterissa ja televisiossa. Ensimmäinen merkittävä rooli oli saippuasarjassa As the World Turns, jossa hän näytteli kaksoisroolia ja voitti Daytime Emmyn. Elokuvissa hän alkoi herättää huomiota 1990-luvun alussa muun muassa elokuvissa Käsi, joka kehtoa keinuttaa (1992), Benny & Joon (1993) ja erityisesti Robert Altmanin Short cuts – oikopolkuja (1993), jota pidetään hänen varsinaisena läpimurtonaan. Pian tämän jälkeen hän vahvisti asemaansa arvostettuna näyttelijänä elokuvilla 42. kadun Vanja (1994), Safe (1995) ja kaupallisesti menestynyt Kadonnut maailma – Jurassic Park (1997), joka toi hänelle myös laajemman Hollywood-näkyvyyden.

1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa Mooresta tuli yksi arvostetuimmista amerikkalaisista näyttelijöistä. Hän sai ensimmäiset Oscar-ehdokkuutensa elokuvista Boogie Nights (1997) ja Jutun loppu (1999), ja hänen maineensa kasvoi edelleen elokuvilla Big Lebowski (1998), Magnolia (1999), Hannibal (2001), Kaukana taivaasta (2002) ja Tunnit (2002). Vuosi 2002 oli erityisen merkittävä, sillä hän sai samana vuonna kaksi Oscar-ehdokkuutta. Myöhemmin hän jatkoi monipuolisissa rooleissa sekä draamassa että komediassa, esimerkiksi elokuvissa Ihmisen pojat (2006), The Kids Are All Right (2010), Hölmö hullu rakkaus (2011) ja televisioelokuvassa Pelin henki (2012), jossa hänen roolinsa vara­presidentti­ehdokas Sarah Palinina toi hänelle muun muassa Primetime Emmyn ja Golden Globen.

Vuonna 2014 Moore saavutti uransa ehkä suurimman palkintomenestyksen. Hän voitti Cannesin elokuvajuhlien parhaan naisnäyttelijän palkinnon elokuvasta Maps to the Stars ja sai laajaa ylistystä pääroolistaan elokuvassa Edelleen Alice, josta hän voitti parhaan naispääosan Oscarin sekä Golden Globen, BAFTAn ja SAG-palkinnon. Sen jälkeen hän on jatkanut sekä valtavirta- että taide-elokuvien parissa, muun muassa elokuvissa Nälkäpeli – Matkijanärhi, osa 1 (2014), Nälkäpeli – Matkijanärhi, osa 2 (2015), Gloria Bell (2018), May December (2023) ja The Room Next Door (2024).

Näyttelijäntyön lisäksi Moore on kirjoittanut lasten kirjoja, joista tunnetuin on lienee Freckleface Strawberry -kirjasarja.

Yksityiselämä

Vuosina 1986–1995 Moore oli naimisissa näytelmäohjaaja John Gould Rubinin kanssa. Vuodesta 2003 lähtien Moore on ollut naimisissa yhdys­valtalaisen ohjaajan Bart Freundlichin kanssa. Heillä on kaksi lasta; vuonna 1997 syntynyt poika ja vuonna 2002 syntynyt tytär.

Moore on ateisti ja poliittisesti liberaali.

Valikoitu filmografia

Pääartikkeli: Julianne Mooren filmografia

Lähteet

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Julianne Moore Wikimedia Commonsissa

• Freckleface Strawberry Julianna Mooren kirjasarjan virallinen sivu (englanniksi)