Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: alkuluettelo mallineeseen, ylimääräinen otsikko pois, luetteloiden parannus
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
KSS Energia Oy, aiemmin Kouvolan Seudun Sähkö Oy, on vuonna 1974 perustettu monialainen energiayhtiö. KSS Energia Oy:n omistaa kokonaan Kouvolan kaupunki.
KSS Energia -konserniin kuuluvat emoyhtiö KSS Energia Oy sekä tytäryhtiöt KSS Verkko Oy (sähkönjakelu), KSS Rakennus Oy (urakointi), Suomen Energia-Urakointi Oy (urakointi) ja Voimakymi Oy. Kymin Voima Oy on KSS Energia Oy:n osakkuusyhtiö (PVO 76%, KSS Energia 24%). KSS Energia myy sekä kuluttajille, yrityksille että yhteisöille – muun muassa taloyhtiöille ja julkishallinnon toimijoille – kaukolämpöä, kaasua, urakointipalveluita sekä energiaratkaisuja, kuten aurinkovoimaloita ja sähköautojen latausratkaisuja. Yhtiö harjoittaa lisäksi sähkön ja kaasun verkkoliiketoimintaa.
KSS Energia on investoinut uusiutuviin energialähteisiin kaukolämmön ja sähkön tuotannossa ja hankinnassa. Tavoitetta tukevat paikalliset yhteistyöhankkeet ja osakkuudet useissa valtakunnallisissa voimayhtiöissä kuten Suomen Voima Oy ja Kymppivoima Oy. KSS Energia tukee toiminnallaan omistajansa Kouvolan kaupungin vuoteen 2030 tähtääviä, Suomen kuntien yhteisiä hiilineutraaliustavoitteita. KSS Energian tavoitteena on tuolloin saavuttaa 100-prosenttinen hiilineutraalius. Vuonna 2025 hiilineutraalien energialähteiden osuus sähköntuotannosta oli 97,8%.
Konsernin toimitusjohtajana on 1. huhtikuuta 2021 alkaen toiminut DI Marko Riipinen.
Historia
KSS Energian juuret juontavat 1900-luvun alkuun. Kouvolan Sähkö Osakeyhtiö, joka merkittiin kaupparekisteriin 30. joulukuuta 1909, on Kouvolan ensimmäinen sähkönjakelua varten perustettu yhtiö. Toimintansa sähkölaitos aloitti 4. huhtikuuta 1910. Vuonna 1919 toimitusjohtajaksi valittu Teuvo Vaaramaa monipuolisti toimintaa. Vuoden 1929 alussa voimaan tullut uusi sähkölaki, Imatran voimalaitoksen ensimmäisen vaiheen valmistuminen ja Kouvolan kauppalaa sivuava 110 kilovoltin siirtojohto Imatra-Hikiä ja Korialle noussut uusi muuntoasema; siinä syitä yhtiön myynnille. Toimitusjohtaja Vaaramaa myikin Kouvolan Sähkö Oy:n Kouvolan kauppalalle, ja Kouvolan kauppalan sähkölaitos perustettiin 1. kesäkuuta 1930.lähde?
1970-luvun alkupuolella Suomessa pyrittiin tehostamaan ja parantamaan sähkönjakelua yhdistämällä pieniä sähkölaitoksia. Imatran Voima Oy:n vuoden 1973 alussa käyttöön ottama tukkutariffi, joka suosi suuria yrityksiä, vauhditti kehitystä. Näin ollen alettiin selvittämään edellytyksiä Kouvolan kaupungin sähkölaitoksen, Kuusankosken kaupungin sähkölaitoksen ja Valkealan Sähkö Oy:n yhdistämiseksi. Valtuustot tekivät myönteisen päätöksen liittymisestä Kouvolan seudun sähkölaitoksen kuntainliittoon elokuussa 1974. Kouvolan seudun sähkölaitos aloitti toimintansa 1. tammikuuta 1975.lähde?
Vuonna 1992 sähkölaitos muuttui osakeyhtiöksi. Tiedossa oli, että sähkömarkkinat avautuvat vuonna 1995, ja Kouvolan Seudun Sähkö Oy ennakoi uudessa strategiassaan tätä. Keskeisenä toiminta-ajatuksena oli sähkön ja lämmön myynti. Yhtiön nimeksi tuli 2000-luvun alussa laajempaa toimintasektoria paremmin kuvaava KSS Energia Oy. Vuonna 2009 Kouvolan seudun kuusi kuntaa (Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala) yhdistyivät kuntaliitoksella yhdeksi Kouvolaksi. Kuntien omat lämpöyhtiöt sulautuivat samalla KSS Energiaan. Aiemmin 2000-luvulla KSS Energia oli ostanut Iitin Sähkö Oy:n liiketoiminnat.lähde?
KSS Energia osti Suomen Energia-Urakointi Oy:n vuonna 2019.lähde?
KSS Energia Oy:n tytäryhtiö KSS Lämpö Oy sulautui osaksi emoyhtiötä vuonna 2026.
Yhtiön kaukolämmön tuotanto
KSS Energian kaukolämmön hankinta perustuu uusiutuviin energialähteisiin ja kierrätyspolttoaineisiin. Pohjolan Voima Oy:n ja KSS Energia Oy:n yhdessä omistama Kymin Voima Oy tuottaa keskimäärin 80 prosenttia Kouvolan ja Kuusankosken taajamien kaukolämmöstä. Syksyllä 2002 käynnistynyt Kymin Voima on sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos, joka tuottamasta energiasta valtaosa syntyy puuperäisillä polttoaineilla.lähde?
Suomen Viljava Oy:n kanssa KSS Energia tekee yhteistyötä Korian taajaman kaukolämmön tuotannossa. Suomen Viljava hyödyntää isoista viljamääristä kertyvää viljapölyä ja tuottaa siitä lämpöä osin omaan kuivatustarpeeseensa, ja pääosin KSS Energian kaukolämpöasiakkaille toimitettavaksi. Kesällä 2016 käynnistynyt laitos kattaa Korian alueen kaukolämpötarpeesta noin 90 prosenttia.lähde?
Myllykosken, Inkeroisten ja Keltakankaan taajamiin kaukolämpöä on virrannut vuoden 2021 alusta lähtien Kymenlaakson Jäte Oy:n lämpölaitoksesta. Se käyttää raaka-aineena kierrätyspuuta, josta tuotetun lämmön jakaa KSS Energia Kouvolan eteläisen alueen asiakkaille yhteisen lämpöverkon kautta.lähde?
Kouvolan Valkealaan valmistui vuodenvaihteessa 2023-2024 KSS Energian biolämpölaitos. Laitos tuottaa lämpöä Valkealan alueen kaukolämmittäjille. Biolämpölaitoksella käytetään polttoaineena haketta ja pellettiä.
KSS Energialle valmistui vuonna 2026 lämpöpumppulaitos Kouvolan Mäkikylään. Laitos hyödyntää puhdistetun jäteveden hukkalämpöä kaukolämmön tuotannossa. Lämpöpumppulaitoksen lämmöntuotantoteho on neljä megawattia (MW). Laitos koostuu neljästä moduulista, kuudesta lämpöpumpusta ja lämmön talteenottoon liittyvistä komponenteista. Sen vuosittainen tuotantokapasiteetti on 35 gigawattituntia (GWh), mikä vastaa noin 1 750 kotitalouden vuosittaista lämmönkulutusta.
KSS Energia rakennuttaa Kymin Ruukin alueelle viiden megawatin sähkökattilaa ja 1 250 000 litran lämpöakun. Laitoksen on määrä valmistua vuoden 2026 aikana.
Edellä kuvatut laitokset kattavat pohjakuorman Kouvolan alueen kaukolämpötarpeesta. Huippukuormien aikana ja poikkeustilanteissa lämmön saannin turvaavat paikalliset maakaasuvoimalaitokset.lähde?
Vuonna 2025 kaukolämmön tuotanto omilla voimalaitoksilla ja lämpökeskuksissa oli yhteensä 367 gigawattituntia (GWh).
Yhtiön sähköntuotanto
Vesivoima on KSS Energian sähkön hankinnan yksi tukijalka. Omat vesivoimalaitokset Verlassa, Siikakoskella ja Kannuskoskella edustavat paikallista pientuotantoa. Yhteistyö paperiteollisuuden suuryritysten kanssa on tuottanut isompia määriä Kymijoen vesivoimaa asiakkaille myytäväksi. UPM-Kymmene Oyj:n kanssa yhteistyö jatkuu Keltin, Kuusankosken ja Voikkaan laitoksilla.lähde?
KSS Energia on hakeutunut myös pohjoismaisille sähkömarkkinoille Norjan ja Ruotsin vesivoimalaitosten kautta. Kanavana tähän ovat toimineet suuret suomalaiset voimayhtiöt. Osakkuus EPV Energia Oy:ssä toi KSS Energialle myös neljän megawatin (MW) osuuden Olkiluoto 3-ydinvoimalasta.lähde?
Tuulivoimaan KSS Energia lähti mukaan vuonna 2017 yhteistyössä EPV Energian kanssa. Suomen Voima Oy:n osakkuuden myötä KSS Energia investoi miljoonia euroja Haapaveden Piispannevan tuulipuistoon, joka alkaa tuottaa sähköä 2025–2028. Tuulivoimalla on iso rooli Kouvolan kaupungin Hinku-tavoitteidenselvennä täyttämisessä.lähde?
KSS Energia tuotti vuonna 2025 sähköä omilla voimalaitoksilla ja tuotantoyhtiöiden tuuli-, vesi- ja ydinvoimaosuuksilla yhteensä 626GWh, josta hiilidioksidi-neutraalin sähkön tuotannon määrä oli 97,8 prosenttia.
Konsernin strategia ja brändi
Kevään 2022 laajassa asiakaskokemustutkimuksessa (N: 5180) KSS Energia -konserni sai kiittävää palautetta palveluidensa kokonaisvaltaisesta toimivuudesta sekä toimitusvarmuudesta ja luotettavuudesta. Yhtiöllä on pitkäaikaisia asiakkuuksia, joille myös KSS Energian vastuullisuus ja paikallinen vaikuttavuus ovat tärkeitä valintakriteerejä.lähde?
Osakkuusyhtiöt, joissa KSS Energialla on omistusosuus
111,8 milj. € (2025)