Kabus

Kabus
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1977
Toimitusjohtaja Michael Andreas Andersson
Kotipaikka Lahti
Toimiala moottoriajoneuvot
Liikevaihto 7,4 milj. euroa (2023)
Liikevoitto −0,026 milj. euroa
Henkilöstö 11
Emoyhtiö Koiviston Auto
kabus.fi
Kuopion Liikenteen pikavuoroauto Kabus TC-6Z3/7300 Helsingin linja-autoasemalla.
Jyväskylän Liikenteen kaupunkibussi Kabus TC-6A4/6450 Jyväsjärven sillalla

Kabus Oy on linja-autojen kunnossapitopalveluja tuottava suomalainen yritys, joka on osa Koiviston Auto -yhtymää. Nimi Kabus on johdettu sanoista Koiviston Auto Bus.

Alkujaan Kabus Oy oli erikoistunut linja-autojen ja linja-autokorien valmistamiseen omistajayhtymäänsä kuuluvien liikenneyhtiöiden tarpeisiin. Yhtiö lopetti linja-autojen valmistuksen vuonna 2015, minkä jälkeen yhtiö on keskittynyt Koiviston Auto -yhtymää palvelevaan korjaus- ja kehitystoimintaan.

Historia

Omien linja-autojen rakentamishanke sai alkunsa 1970-luvun alussa ja liikkeellepanevana voimana oli Koiviston Auton toimitusjohtajan Martti Tommolan kiinnostus autotekniikkaan. Kabus valmisti ensimmäisen, pikavuorokäyttöön tarkoitetun linja-autonsa vuonna 1977 ja se esiteltiin Linja-autoliiton vuosikokouksen yhteydessä Seinäjoella saman vuoden kesällä pidetyssä linja-autonäyttelyssä. Auto poikkesi huomattavasti muista saman ajan pikavuoroautoista korkeudellaan ja suurilla tavaratiloillaan. Auton korin alaosa oli tehty alumiiniprofiililevystä, mikä teki siitä ulkonäöltään vahvasti amerikkalaisvaikutteisen.

Tavoitteena oli, että Kabus kestäisi käytössä ainakin 15 vuotta ja kaksi miljoonaa kilometriä. Auton elinikä ylitti odotukset, sillä ensimmäiset Kabusit poistettiin käytöstä 20 vuoden ikäisinä ja kolme miljoonaa kilometriä ajettuina. Kabus-linja-autojen tuotanto pääsi toden teolla vauhtiin 1980-luvun alussa. Vuoteen 1987 saakka autojen alustat tehtiin Lahdessa, josta ne vietiin ajamalla entiselle Kuopion Liikenne Oy:n koritehtaalle Varkauteen. Varkauden tehtaan sulkemisen jälkeen autot valmistettiin kokonaan Lahdessa. Toistaiseksi pitkäikäisimmät Kabus-linja-autot ovat olleet vuosina 1983–1990 tehdyn sarjan pikavuoroautot, joista viimeiset poistuivat käytöstä vuonna 2014. Pisimpään käytössä olleet olivat ajossa 29 vuotta, ja suurin yhdelle autolle kertynyt matkamittarilukema oli 3 919 771 kilometriä.

Kabus-linja-autoja ei ole myyty ulkopuolisille, vaan kaikki tehdyt autot ovat päätyneet Koiviston Auto -konsernin omaan käyttöön. Kun Sisu lopetti linja-auton alustojen valmistuksen 1980-luvun puolivälissä, heräsivät keskustelut siitä, voisiko Kabus myydä linja-autojaan myös muille liikennöitsijöille. Tämä olisi kuitenkin vaatinut tehokkaan jälkimarkkinointiorganisaation järjestämistä, mikä olisi ollut pienelle valmistajalle suuri ponnistus, eikä siihen ryhdytty.

Pikavuoroautot ovat alusta lähtien olleet merkittäviä ja tunnettuja Kabus-tuotteita, mutta paikallisliikennekalustoakin ruvettiin tekemään vuonna 1983 Kuopioon sijoitettujen TD-4/7250-autojen myötä. Myöhemmin Kabus on valmistanut linja-autoja myös Helsingin, Jyväskylän, Lahden, Oulun ja Porvoon kaupunkiliikenteeseen. TC-6Z3/7300-mallinen pikavuoroauto sai osakseen kritiikkiä, kun Ajankohtainen kakkonen toi esiin joitakin sen ongelmia.

Linja-autoja valmistui vaihtelevia määriä, tavallisesti noin 20 kappaletta vuodessa. Välillä tuotannossa on ollut useitakin uusien mallien kehittämisestä aiheutuvia taukoja. Kabuseissa on kokeiltu ennakkoluulottomasti uusia teknisiä ratkaisuja ja Suomessa melko tuntemattomia komponenttien toimittajia. Tuotannon alkuvaiheissa autoissa käytettiin yhdysvaltalaisia Detroit Diesel-, brittiläisiä Gardner- ja ruotsalaisia Scania-moottoreita. Kun uusia Scania-moottoreita ei saatu ostetuksi valmistajalta kohtuulliseen hintaan, hankittiin varaosalähteiksi käytöstä poistettuja linja-autoja toisilta liikennöitsijöiltä. Vanhojen autojen hankinta ja niiden purkaminen sekä niistä hyödynnettävien komponenttien kunnostus olivat kuitenkin aikaa vieviä ja varsinaiseen tuotantoprosessiin kuulumattomia työvaiheita. 1990-luvulla Kabus-autojen moottoriksi vakiintui kaupunkiautoihin saksalainen MAN ja pikavuoroautoihin yhdysvaltalainen Cummins.

Kabus valmisti tavallisesti sekä alustakehikon että korin itse, mutta 1980–1990-luvuilla rakennettiin myös koreja kunnostetuille Volvo B58 -alustoille. Uusimmat Kabus TC- ja KC-mallit olivat kokonaan alumiinirakenteisia ja niissä pyrittiin mahdollisimman pieneen polttoaineenkulutukseen ja alhaisiin huoltokuluihin. Kabusin toimitilat ovat Lahdessa, 1980-luvulla osa tuotannosta tapahtui Varkaudessa entisellä Kuopion Liikenne Oy:n koritehtaalla. Henkilöstöä yrityksessä oli 40 vuonna 2002 ja 50 vuonna 2009.

Kabus ilmoitti lopettavansa linja-autojen valmistuksen syksyllä 2014. Syyksi ilmoitettiin suunnittelun ja tuotekehityksen vaikeutuminen, minkä seurauksena pienet tuotantomäärät eivät enää kannata. Yhtiöön jäi joitakin toimintoja, jotka työllistävät 10–15 henkilöä, mutta lopuille lakkautuspäätös merkitsi irtisanomista.

Viimeiseksi uudeksi Kabus-malliksi jäi pikavuoroauto KC-6Z5, joita valmistui viisi kappaletta. Vuoden 2015 loppuun mennessä oli tehty kaikkiaan 316 Kabus-linja-autoa, mihin sisältyvät vuosina 1986–1992 valmistuneet 30 kappaletta peruskorjatuille Volvo B58 -alustoille tehtyjä autoja.

Kabus-malleja

Käyttäjät
TC-6Z3,

määrät

Yhtiön linja-autoja,

yhteensä

Sijainti
Koiviston Auto 16 116 Lahti
Satakunnan Liikenne 15 115 ?
Kuopion Liikenne 6 97 Kuopio
Onnibus.com 2 82 ?
Jyväskylän Liikenne 0 156
Porvoon Liikenne 0 54
Koskilinjat/Gold Line 0 125
Helsingin Bussiliikenne 0 356
Käyttäjät
TC-4A4,

määrät

Yhtiön linja-autoja,

yhteensä

Sijainti Muuta
Koskilinjat/Gold Line 22 124 Oulu
17 "2.5" versio
15 Rovaniemi
Kuopion Liikenne 27 91 Kuopio
Koiviston Auto 11 114 Lahti
Satakunnan Liikenne 9 115 Pori
Porvoon Liikenne 5 54 Porvoo
Jyväskylän Liikenne 6 158 Jyväskylä
Helsingin Bussiliikenne 0 356
Onnibus.com 0 82

Volvo-alustaiset Kabusit

Lähteet

  1. 1 2 Kabus Oy - Henkilöstöluokka Yritystele. Arkistoitu 24.10.2023. Viitattu 24.10.2023.
  2. 1 2 3 4 Yrityksen Kabus Oy tiedot Kauppalehti. Alma Talent Oy. Viitattu 25.2.2025.
  3. ↑ Kabuksen ja VTT:n hybridibussin koeajoissa saatu lupaavia tuloksia Kauppalehti. 23.12.2007. Alma Talent Oy. Viitattu 24.10.2023.
  4. 1 2 3 4 Levä, Kimmo (toim.): Made in Finland (Mobilia-vuosikirja 2002), s. 44–45. Kangasala: Mobilia-säätiö, 2002.
  5. 1 2 3 4 Lehtonen, Timo: Suomen linja-autot – koriteollisuus 2000-luvulla, s. 169–180. Autokoriteollisuus ry ja Kustantaja Laaksonen, 2017. ISBN 978-952-5805-94-9.
  6. ↑ Yrityksen Kabus Oy tiedot Kauppalehti. Alma Talent Oy. Viitattu 11.7.2009.
  7. ↑ Autio, Raisa: Kabus Oy lopettaa linja-autojen valmistuksen 4.2.2014. YLE Uutiset. Viitattu 4.2.2014.


Aiheesta muualla