Kaksoispiste kirjoitetaan tavallisesti kiinni edeltävään sanaan. Sillä on suomen kielessä seuraavat tehtävät:
Kaksoispiste erottaa suoraa kerrontaa edeltävän johtolauseen kerronnasta itsestään yhdessä lainausmerkkien kanssa:
Pääjohtaja vastasi tomerasti: ”Ei käy.”
Kaksoispiste lopettaa johdantolauseen:
Autokanta Suomessa 1993–1994:
[taulukko]
Kaksoispiste erottaa lauseen sisällä olevan luettelon:
Värifilmissä on kolme kerrosta: punainen, vihreä ja sininen.
Kaksoispiste erottaa lauseesta selittävän tai täydentävän osan:
Rikos ei Helsingissä enää kannata: poliisi selvittää yhä useamman rikoksen.
Kaksoispistettä käytetään lyhenteiden, numeroiden tai symbolien taivutukseen:
EU:n maataloustuet tuovat v:sta (vuodesta) 2006 alkaen lisää rahaa joka 20:nnelle maanviljelijälle.
Myös johtimet erotetaan lyhenteistä kaksoispisteellä:
STTK:lainen
Kaksoispiste ilmaisee mittakaavaa (1:2000) ja suhdetta (maitoa ja vettä suhteessa 1:3). Tällöin se kirjoitetaan kiinni ympäröiviin lukuihin.
Kaksoispistettä käytetään jakolaskun merkkinä (2012: 4 = 503). Tällöin kaksoispisteen kummallakin puolella pitää olla välilyönti.
Kaksoispiste erottaa toisistaan sanan taivutusmuodot. Tällöin kaksoispisteen kummallakin puolella pitää olla välilyönti. Kaksoispiste: kaksoispisteen: kaksoispistettä.
Kaksoispisteen aiempia käyttötarkoituksia
Kaksoispistettä on käytetty myös hinnassa erottamaan markat ja pennit, esimerkiksi 11:50.
Kaksoispistettä käytettiin joidenkin vakiintuneiden lyhenteiden osana, joissa sanoja on lyhennetty keskeltä: