Kalastajalepakko (Noctilio leporinus) on toinen kalastajalepakoiden heimon lajeista. Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on isokalastajalepakko.
Levinneisyys ja elinympäristö
Kalastajalepakoita esiintyy Amerikan mantereella Meksikosta Pohjois-Argentiinaan ja monilla saarilla. Laji viihtyy luolissa, ontoissa puissa ja kallionkoloissa, asuinympäristö sijaitsee trooppisessa ja subtrooppisessa metsässä lähellä vettä.
Anatomia
Kalastajanlepakko on kooltaan suuri, sen massa on 40–79 g, ruumiin pituus 10 cm ja kyynärvarsi 8 cm. Sen korvat ovat teräväkärkiset ja ovat taipuneena eteenpäin. Lajille on tyypillistä myös jäniksen ristihuulta muistuttava ihopoimu kasvoissa.
Sen turkki on lyhyt ja karvat ohuet. Jalat kalastajalepakolla ovat suuret ja sen varpaissa on pitkät kynnet.
Elintavat
Kalastajalepakot voivat elää usean sadan yksilön ryhmissä, joissa on kumpaakin sukupuolta. Naaraat muodostavat pieniä ryhmiä, joissa on lisäksi yksi uros ja muut urokset muodostavat omat erilliset ryhmänsä.
Naaraan raskaus saattaa kestää yhdeksän kuukautta, mihin sisältyy viivästetty hedelmöitys.
Ravinto
Laji pystyy pyydystämään kaloja jaloillaan ja saalistus tapahtuu kaikuluotauksen avulla tavallisesti myöhään iltapäivällä. Lisäksi kalastajalepakoille kelpaavaa ravinnoksi myös vesihyönteiset ja äyriäiset.
Lähteet
12Barquez, R., Perez, S., Miller, B. & Diaz, M.:Noctilio leporinusIUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1.2008.International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 10.7.2014.(englanniksi)
