Kalmarin sota
| Kalmarin sota | |
|---|---|
 |
|
| Päivämäärä | 1611–1613 |
| Paikka | Ruotsin ja Tanskan rajaseudut, Kalmar, Älvsborg |
| Lopputulos | Tanskan voitto, Knäredin rauha |
| Aluemuutokset | Ruotsi luopui Ruijasta |
| Osapuolet | |
| Ruotsi | Tanska |
| Komentajat | |
| Kaarle IX Kustaa II Aadolf |
Kristian IV |
| Vahvuudet | |
| 21 000 | 20 000 |
Kalmarin sota (ruots. Kalmarskriget) oli Ruotsin ja Tanskan välinen sota aikavälillä 1611–1613 erinäisistä rajakiistoista, muun muassa Ruijan omistamisesta.
Tanskaa johti kuningas Kristian IV. Ruotsin johdossa oli sodan alussa Kaarle IX, ja sodan päätti hänen poikansa Kustaa II Aadolf.
Tanska julisti sodan alkaneeksi 4. huhtikuuta 1611 Örebrossa. Kristian IV:n joukot piirittivät Kalmarin 3. toukokuuta ja kaupunki vallattiin saman kuun lopussa. Tärkeän Älvsborgin linnoituksen tanskalaiset valtasivat 24. toukokuuta 1612
Rauha solmittiin Knäredissä 20. tammikuuta 1613. Rauhan vuoksi Ruotsin täytyi luopua oikeuksistaan Jäämeren rannikkoalueisiin.