| Kapris | |
|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Brassicales |
| Heimo: | Kapriskasvit Capparaceae / Capparidaceae |
| Suku: | Kaprikset Capparis |
| Laji: | spinosa |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Capparis spinosa |
|
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
Kapris eli pyörökapris (Capparis spinosa) on etenkin Välimeren keittiössä paljon käytetty kapriskasvi. Se on kotoisin Aasian itäosasta mutta kulkeutui jo varhaisessa vaiheessa eteläiseen Eurooppaan. Sitä viljellään Espanjassa ja Italiassa ja kerätään myös villeistä kasveista. Kasvi on puolipensas. Kukat ovat 6 cm mittaisia ja niiden heteet ovat violetteja ja pitkiä. Siemeniä kylvetään ruukkuun ja kylvös peitetään 2-4 mm:illä perliittiä tai hienoa soraa. Ruukku pidetään jääkaapissa kuukauden ajan, kunnes otetaan huoneenlämpöön.
Villinä kapris kasvaa tyypillisesti kivimuurilla. Se levittää juuristonsa laajalle kivenhalkeamiin. Se kestää suolapärskeitä ja menestyy siksi myös merenrannoilla. Se ei kestä alle −8 °C:n lämpötilaa.
”Oikea” kapris on kasvin avautumaton kukannuppu. Parhaat ovat puolukan kokoisia ja suuremmat, jo hieman avautuneet huonompilaatuisia. Viinirypäleen kokoiset kaprikset, joissa on usein varrenpala mukana, ovat puolestaan raakoja marjoja. Usein kapris on säilötty etikkaliemeen.
Kapriksia säilötään etikka- tai suolaliemessä. Niitä on hyvä liottaa ennen käyttöä. Kapris antaa mausteena pikantin maun. Sitä käytetään muun muassa pitsoihin, pastaan ja salaatteihin. Se sopii kalaruokiin, erityisesti lohiruokiin. Kapris sopii myös perunasalaattiin ja maustekastikkeisiin.