| Karekin II | |
|---|---|
| Krtitš Grigori Nersesjan | |
Karekin vuonna 2008 |
|
| Armenian apostolisen kirkon katolikos | |
|
4. marraskuuta 1999–
|
|
| Edeltäjä | Karekin I |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 21. elokuuta 1951 Voskehat, Armenian SNT, Neuvostoliitto |
| Kansalaisuus | armenialainen |
| Ammatti | pappi |
| Muut tiedot | |
| Tutkinnot | Wienin yliopisto |
| Uskonto | kristinusko |
| Kirkkokunta | Armenian apostolinen kirkko |
Karekin II (arm. Գարեգին Բ; synt. Krtitš Grigori Nersesjan, arm. Կտրիճ Գրիգորի Ներսիսյան; s. 21. elokuuta 1951 Voskehat, Armenian SNT) on Armenian apostolisen kirkon johtaja eli katolikos vuodesta 1999.
Nersesjan syntyi vuonna 1951 Voskehatin kylässä. Hänen isänsä työskenteli kolhoosilla maanviljelijänä ja äiti oli kotiäiti. Lapsia perheessä oli yhteensä kuusi, joista tuleva katolikos oli kolmanneksi vanhin. Nersesjan aloitti Etšmiadzin pappisseminaarissa vuonna 1965 ja valmistui hyvin arvosanoin vuonna 1971. Hänet oltiin nimitetty diakoniksi jo vuotta aikaisemmin. Valmistuttuaan Nersesjan toimi myös opetustehtävissä erikoistuen Uuteen testamenttiin. Nersesjan antoi selibaattilupauksen vuonna 1962 ja hänet nimitettiin papiksi. Arkkipiispa Tiran Nersojan antoi hänelle tuolloin kirkollisen nimen Karekin.
Hän opiskeli 1970-luvun lopulla myös ulkomailla Wienissä, Bonnin yliopistossa ja Zagorskissa Venäjällä. 23. lokakuuta 1983 hänestä tuli Vagharšapatin piispa ja vuonna 1992 arkkipiispa.
Nersesjan osallistui aktiivisesti vuoden 1988 maanjäristyksen uhrien auttamiseen. Hän oli myös innokas hankkimaan modernia teknologiaa kirkon elämän helpottamiseen.lähde?
Vuonna 1999 Karekin valittiin Armenian katolikokseksi ja hän seurasi virassa Karekin I:tä. Karekin II oli toiminut edeltäjänsä sijaisena jo vuodesta 1998 alkaen. Virkaanastujaiset pidettiin 4. marraskuuta 1999. Tämän jälkeen Karekin teki pyhiinvaelluksen Jerusalemiin.
Azerbaidžanin ja Artsakhin välisten sotien vuoksi osa Armenian apostolisen kirkon papistosta on väittänyt Armenian valtiojohdon tehneen alueellisia myönnytyksiä Azerbaidžanille.
Erityisesti Karekinin ja Armenian pääministeri Nikol Pašinjanin suhteet ovat huonontuneet. Pašinjan on syyttänyt Karekiniä selibaattilupauksensa pettämisestä, mikä olisi myös johtanut lapsen syntymään. Jos tämä olisi totta, Karekin olisi epäpätevä toimimaan kirkon johdossa. Lisäksi Pašinjan on väittänyt, että Karekin ja muun muassa hänen Venäjällä työskentelevä veljensä olisivat uhka Armenian kansalliselle turvallisuudelle ja että heillä olisi kontakteja ulkomaalaisiin turvallisuuspalveluihin.
Helmikuussa 2026 Karekin julisti, että apostolinen kirkko on joutunut hyökkäyksen kohteeksi ja sen papistoa vainotaan. Viranomaiset aloittivat rikostutkinnan Karekiniä vastaan samassa kuussa. Häntä syytetään yrityksestä estää tuomioistuimen päätöksi. Epäilyn takia Karekin on asetettu maastapoistumiskieltoon. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun uskonnollista johtajaa epäillään rikoksesta Armeniassa sen jälkeen, kun Neuvostoliitto romahti.