| Karen O | |
|---|---|
Karen O esiintymässä vuonna 2013. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Karen Lee Orzolek |
| Syntynyt | 22. marraskuuta 1978 Busan, Korean tasavalta |
| Ammatti | muusikko |
| Muusikko | |
| Taiteilijanimi | Karen O |
| Laulukielet | englanti |
| Aktiivisena | 2000– |
| Tyylilajit | indie rock, art punk |
| Soittimet | kosketinsoitin |
| Yhtyeet | Yeah Yeah Yeahs, Native Korean Rock |
| Levy-yhtiöt | Interscope Records |
| Aiheesta muualla | |
| karenomusic.com | |
Löydä lisää muusikoitaMusiikin teemasivulta |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Karen O (oikealta nimeltään Karen Lee Orzolek, s. 22. marraskuuta 1978 Busan, Korean tasavalta) on yhdysvaltalainen muusikko, ja Yeah Yeah Yeahs -yhtyeen vokalisti. Hän on myös esiintynyt sooloartistina sekä Native Korean Rock-sivuprojektinsa kanssa. Karen O on tehnyt rock-musiikin lisäksi myös runsaasti mainos- ja elokuvamusiikkia. Karen O:n säveltämä musiikki elokuviin Hassut hurjat hirviöt (2009) ja Her (2013) toivat hänelle Grammy- ja Oscar-palkintojen ehdokkuuksia.
Karen O syntyi Busanissa, Etelä-Koreassa, korealaiselle äidille ja puolalaiselle isälle, mutta vietti suurimman osan lapsuudestaan Englewoodissa, New Jerseyssä. Siirryttyään New Yorkin yliopiston Tisch School of the Arts -oppilaitokseen hän tutustui kitaristi Nick Zinneriin, jonka kanssa hän perusti Yeah Yeah Yeahs -yhtyeen.
Yeah Yeah Yeahs kirjoitti joukon kappaleita jo ensimmäisissä harjoituksissaan ja päätyi nopeasti lämmittelemään The Strokesia ja The White Stripesia paikallisilla keikoilla. Loppuvuodesta 2001 he julkaisivat omakustanteena omaa nimeään kantavan debyytti-EP:nsä ja yhtye vakiinnutti nopeasti asemansa New Yorkin, 2000-luvun alun rock-skenessä. Wichita Recordings levy-yhtiö julkaisi EP:n Britanniassa, ja Touch & Go levy-yhtiö julkaisi sen Yhdysvalloissa.Yeah Yeah Yeahs EP sai loistavia arvosteluja ja nousi Britannian indie-listan kärkeen.
Kiertueiden lomassa Yeah Yeah Yeahs viimeisteli debyyttialbumiaan vuonna 2002 ja esiintyi Yhdysvalloissa usein Sleater-Kinneyn kanssa. Huhtikuussa 2003 Interscope Records julkaisi Fever to Tell -albumin, joka keräsi loistavat arvostelut ja sai Grammy-ehdokkuuden parhaasta vaihtoehtomusiikin albumista. Se nousi Billboard 200 -listan sijalle 55 ja Britannian albumilistalla sijalle 13. Vuonna 2004 levyn kappale ”Maps” nousi hitiksi, minkä myötä albumi myi kultaa sekä Yhdysvalloissa että Britanniassa. Samaan aikaan Karen O ryhtyi toteuttamaan useita sivuprojekteja sooloartistina.
Hän teki kappaleen ”Hello Tomorrow”, Nike -kenkämainokseen, elokuva- ja TV ohjaaja Spike Jonzen ohjauksessa. Samana vuonna hän teki kappaleen ”Cut Me Up” House of Wax -elokuvan soundtrackilla. Vuonna 2006 hän ja Peaches tekivät yhteistyötä kappaleella ”Backass”, joka julkaistiin Jackass Number Two -elokuvan soundtrackilla. Tänä aikana O alkoi myös ohjata omia musiikkivideoita, kuten Liarsin ”We Fenced Other Gardens with the Bones of Our Own” videon, Foetuksen ”Blessed Evening” videon ja Yeah Yeah Yeahsin ”Cheated Hearts” videon. Yeah Yeah Yeah's palasi studioon vuonna 2005 työstämään toista albumiaan. Maaliskuussa 2006 julkaistu Show Your Bones nousi Yhdysvalloissa sijalle 11 ja Britanniassa sijalle 7, missä se myi kultaa. Se sai myös Grammy-ehdokkuuden parhaasta vaihtoehtomusiikin albumista.
Vaikka Karen O esitteli folk-henkisen sivuprojektinsa Native Korean Rockin vuonna 2008, Hän jatkoi aktiivisesti elokuvamusiikin parissa. Hän versioi Bob Dylanin kappaleen ”Highway 61 Revisited” Todd Haynesin elokuvan I'm Not There (2007) soundtrackille ja hän sävelsi musiikin Spike Jonzen filmatisointiin Maurice Sendakin lastenkirja-klassikosta Hassut hurjat hirviöt (2009). Kappale ”All Is Love” sai Grammy-ehdokkuuden parhaasta elokuva-kappaleesta. It's Blitz - albumin teossa Yeah Yeah Yeahs muutti työskentelytapansa: kappaleita muokattiin studiossa looppaamalla ja leikkaamalla, kuten tanssimusiikissa. Maaliskuussa 2009 julkaistu albumi toi bändille uudenlaisen, elektronisemman soundin. Se nousi Yhdysvalloissa sijalle 22 ja oli Britannian top 10 -listalla.
Yeah Yeah Yeahsin ulkopuolella Karen O jatkoi vilkasta yhteistyötään muiden artistien kanssa 2010-luvulle siirryttäessä. Hän lauloi The Flaming Lips-yhtyeen vuoden 2009 albumilla Embryonic, sekä esiintyi David Lynchin debyyttialbumilla Crazy Clown Time (2011) kappaleessa ”Pinky's Dream”. Samana vuonna hän työskenteli rock-oopperan Stop the Virgens parissa, jossa olivat mukana myös Yeah Yeah Yeah's -yhtyeen rumpali Chase, sekä kitaristi Nick Zinner, ja The Breeders- yhtyeen laulaja Kim Deal. Hänen kiireinen vuotensa 2011 jatkui yhteistyöllä Nine Inch Nails-yhtyeen laulajan Trent Reznorin kanssa. He versioivat Led Zeppelin-yhtyeen kappaleen ”Immigrant Song” David Fincherin ohjaaman The Girl with the Dragon Tattoo -elokuvan soundtrackille.
Vuonna 2012 hän vieraili Swansin albumilla The Seer, sekä Santigoldin albumilla Master of My Make-Believe. Hän sävelsi kappaleen ”Strange Love” elokuvaohjaaja Tim Burtonin elokuvaan Frankenweenie. Vuonna 2013, Yeah Yeah Yeahs palasi juurilleen neljännellä albumillaan Mosquito, jolla oli entistä rouheampi ja säröisempi soundi. Se nousi Billboard 200 -listan sijalle 5, mikä teki siitä heidän ensimmäisen Yhdysvaltojen top 10 -albuminsa. Mosquito-kiertueen jälkeen Yeah Yeah Yeahs jäi pitkälle tauolle, ja bändin jäsenet keskittyivät omiin projekteihinsa. Karenin sooloartistina tekemä kappale ”The Moon Song” kuultiin Spike Jonzen elokuvassa Her, ja se sai Oscar-ehdokkuuden parhaasta alkuperäiskappaleesta vuonna 2014 sekä Grammy-ehdokkuuden parhaasta visuaaliseen mediaan kirjoitetusta kappaleesta vuonna 2015.

Syyskuussa 2014 Karen O julkaisi ensimmäisen sooloalbuminsa Crush Songs, joka koostui vuonna 2006 äänitetyistä lo-fi-luonnoksista. Albumi nousi sijalle 44 Billboard 200 Albums -listalla ja kahdeksanneksi Billboard Top Alternative Albums -listalla. Seuraavana vuonna ilmestyi konserttialbumi Live from Crush Palace, joka äänitettiin Hollywood Forever Cemeteryn Masonic Lodgessa. Samana vuonna O sävelsi kappaleen ”I Shall Rise” Rise of the Tomb Raider -videopelin tunnuskappaleeksi.
Vuonna 2011, hän meni naimisiin elokuvaohjaaja Barnaby Clayn kanssa. Lapsensa syntymän jälkeen Karen O piti taukoa ja palasi vuonna 2017 albumilla Milano, jonka hän teki yhdessä säveltäjä Daniele Luppin ja Parquet Courtsin kanssa. Vuonna 2017, myös Yeah Yeah Yeah's palasi takaisin keikkalavoille, ja seuraavana vuonna he soittivat pääesiintyjänä All Points Festivalilla, Lontoossa.
Karen O julkaisi myös kappaleen ”Yo! My Saint” Kenzo-muotitalon kevät/kesä -mallistoa varten, ja vuonna 2019 ilmestyi hänen albumi Lux Prima, yhteistyössä Danger Mousen kanssa. Albumin single ”Woman” sai Grammy-ehdokkuuden parhaasta rock-esityksestä. Yeah Yeah Yeahs palasi vuonna 2022 viidennellä albumillaan Cool It Down. The Velvet Undergroundin Loaded-albumin kappaleen mukaan nimetty levy osoitti, että bändi oli edelleen yksi vaihtoehtomusiikin omaperäisimmistä nimistä.