Kasimir I Ennallistaja

Kasimir I Ennallistaja
Jan Matejkon tekemä kuvitteellinen muotokuva vuodelta 1893.
Puolan herttua
Valtakausi 1040–1058
Edeltäjä Mieszko II Lambert
Seuraaja Bolesław II Rohkea
Syntynyt 25. heinäkuuta 1016
Krakova
Kuollut 19. maaliskuuta 1058 (41 vuotta)
Poznań
Hautapaikka Pyhän Pietarin ja Paavalin katedraali, Poznań
Puoliso Maria Dobroniega
Lapset Bolesław II Rohkea; Władysław I Herman; Mieszko; Świętosława
Koko nimi Kazimierz I Odnowiciel
Suku Piast
Isä Mieszko II Lambert
Äiti Richesa von Lothringen
Uskonto roomalaiskatolilaisuus

Kasimir I Ennallistaja (puol. Kazimierz I Odnowiciel); (25. heinäkuuta 1016 Krakova – 19. maaliskuuta/28. maaliskuuta 1058 Pozńan) oli Piast-sukuun kuuluva Puolan herttua vuosina 1040–1058.

Suku

Hän oli Mieszko II Lambertin ja Richeza von Lohtringenin ainoa poika. Hänet tunnetaan lisänimellä Ennallistaja koska hän onnistui yhdistämään osia Puolan kuningaskunnasta sekasorron jälkeen. Hän liitti takaisin Puolaan entiset Sleesian, Masovian ja Pommerin maakunnat (kaikki nykyään Puolassa), jotka oli menetetty hänen isänsä hallituskaudella, ja palautti Puolan keskushallinnon. Hän ei kuitenkaan kruunauttanut itseään Puolan kuninkaaksi pääasiassa sisäisten ja ulkoisten uhkien vuoksi.

Hallitsija

Kasimir oli ottanut luostarilupauksen, sai tästä paavilta vapauksen ja nousi valtaistuimelle isänsä kuoleman jälkeen vuonna 1034. Vuonna 1037 hänet syrjäytettiin; magnaattien toimenpiteet hänen ylivaltaansa vastaan osuivat samaan aikaan kansan kapinan kanssa maanomistajia vastaan ja pakanallisten heimojen kristinuskonvastaisen kapinan kanssa. Saksaan karkotettuna hän sai sotilaallista apua keisari Konrad II:lta ja Henrik III:lta ja sai valtaistuimensa takaisin noin vuonna 1040.

Hän avioitui Kiovan ruhtinatar Maria Dobroniegan kanssa ja tämän velipuolen, Kiovan ruhtinas Jaroslav I Viisaan tukemana hän sai takaisin Masovian ja Pommerin maakunnat vuonna 1047. Hän valtasi Sleesian vuonna 1050 böömiläisiltä, vaikka hänen oli maksettava siitä vuosittainen vero Böömin herttuoille korvauksena.

Kasimir palautti Puolan keskushallinnon, elvytti roomalaiskatolisen kirkon ja tukahdutti pakanalliset heimot, jotka olivat auttaneet häntä syrjäyttämisessä. Puolan hallitsijana häntä ei kuitenkaan koskaan kruunattu kuninkaaksi, ja Saksalais-roomalaisen keisarikunnan yliherruus Puolaan itse asiassa palautettiin hänen hallituskautensa aikana. Kasimir siirrätti valtion hallinnollisen keskuksen Poznańista Krakovaan.

Puola Kasimir I:n hallituskaudella (1039/1040–1058)

Avioliitto ja jälkeläiset

Kasimir avioitui Kiovan ruhtinatar Maria Dobroniegan (n. 1012–1087) kanssa, joka oli Kiovan ruhtinas Vladimir I Suuren ja tämän nimeltä tuntemattoman, Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan ottolaiseen dynastiaan kuuluneen, viidennen puolison tytär. Historioitsijoiden keskuudessa ei ole yksimielisyyttä siitä, milloin avioliitto solmittiin. Władymir D. Koroliukin mukaan se tapahtui vuonna 1039, Aleksej A. Szachmatow ja Iwan Linniczenko olivat yhtä mieltä vuodesta 1041, kun taas Dymitr S. Lichaczew oletti avioliiton tapahtuneen vuonna 1043.

Kasimirille ja Marialle syntyi viisi lasta:

  1. Bolesław II Rohkea (n. 1043 – 2./3. huhtikuuta 1081/1082)
  2. Władysław I Herman (n. 1044 – 4. kesäkuuta 1102)
  3. Mieszko (16. huhtikuuta 1045 – 28. tammikuuta 1065)
  4. Otto (n. 1046–1048), kuoli sylilapsena
  5. Świętosława (n. 1048 – 1. syyskuuta 1126), avioitui n. 1062 Böömin herttua (vuodesta 1085, Böömin kuningas) Vratislaus II:n kanssa

Lähteet

  1. 1 2 3 4 5 6 Casimir I | Grand Duke, Poland, Lithuania | Britannica www.britannica.com. 21.7.2025. Viitattu 24.7.2025. (englanniksi)
  2. ↑ Gesta principum Polonorum: The Deeds of the Princes of the Poles, s. 82. Kääntänyt Knoll. Central European University Press, 2003.