
Mieszko II Lambert (n. 990 – 10./11. toukokuuta 1034) oli Puolan kuningas vuosina 1025–1031 ja herttua vuosina 1032–1034.
Hänet tunnetaan virheellisesti nimellä Mieszko II Gnuśny ("Laiska", "Pysähtynyt" tai "Laiskanpuoleinen"). Hän sai nuo lisänimet hallituskautensa huonoissa merkeissä päättymisen vuoksi, mutta aluksi hän toimi taitavana ja lahjakkaana hallitsijana.
Hän oli kuningas Urhean Bolesław I:n toiseksi vanhin poika, tämän kolmannen puolison Lausitzin prinsessa Emnildan (n. 970/975–1017) kanssa. Mieszko II oli ajalleen erittäin hyvin koulutettu. Hän osasi lukea ja kirjoittaa sekä kreikkaa että latinaa.

Mieszko II Lambert kruunattiin Puolan kuninkaaksi Gnieznon katedraalissa vuonna 1025.
Hän järjesti kaksi tuhoisaa hyökkäystä Saksiin vuosina 1028 ja 1030. Sen jälkeen hän kävi puolustussotaa Saksaa, Böömiä ja Kiovan ruhtinaita vastaan. Mieszko II joutui pakenemaan maasta vuonna 1031 Jaroslav I Viisaan hyökkäyksen jälkeen, joka asetti Mieszkon vanhemman velipuolen Bezprymin Puolan valtaistuimelle. Mieszko II pakeni Böömiin, jossa herttua Oldrich vangitsi hänet. Vuonna 1032 hän sai takaisin vallan yhdessä Puolan kolmesta piirikunnasta ja yhdisti sitten maan hyödyntäen hyvin jäljellä olevia valtarakenteita. Tuolloin useita hänen isänsä Puolan aluehankintoja menetettiin: Ylä-Lausitz (tunnetaan myös nimellä Milsko), osa Ala-Lausitzista, Rutenia, Ylä-Unkari (nykyinen Slovakia) länsi- ja keskiosat ja luultavasti Määri.
Puoliso Richeza von Lothringen, keisari Otto III:n veljentytär, hallitsi Miezkoa. Hänen poliittiset liittonsa Saksan keisarien ja saksilaisen aristokratian kanssa aiheuttivat komplikaatioita, ja hän antoi isänsä Bolesław I Urhean saavutusten murentua. Paljon aluetta menetettiin Böömille ja Pyhälle saksalais-roomalaiselle keisarikunnalle. Hänen kuoltuaan Puola ajautui anarkiaan.



Mieszko II kuoli äkillisesti joko 10. tai 11. toukokuuta 1034, luultavasti Poznańissa. Puolalaiset aikakirjat totesivat selvästi, että hän kuoli luonnollisiin syihin; Gottfried Viterbon aikakirjojen antama tieto, jonka mukaan miekkamies Miecznik murhasi hänet, viittaa itse asiassa Bezprymiin. Hänet haudattiin Poznańiin Pyhän Pietarin ja Paavalin katedraaliin.
Mieszko II avioitui Merseburgissa noin vuonna 1013 Richeza von Lothringenin kanssa, joka oli Lothringenin kreivi, paladiini Ezzon ja Saksan prinsessa Matildan tytär. Matildan vanhemmat olivat keisari Otto II ja keisarinna Theofano.
Heille syntyivät lapset: