Katrineholmin kunta

Katrineholmin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Södermanlandin lääni
Maakunta Södermanland
Keskustaajama Katrineholm
Kuntakoodi 0483
Pinta-ala  ()
 – Maa 1 020,16 km²
Väkiluku (31.12.2020)  () 34 765
 – Väestötiheys 34,1 as./km²
Katrineholmin kunnantalo.
Katrineholmin rautatieasema.
Öljaren-järvi kuvattuna etelästä.

Katrineholmin kunta (ruots. Katrineholms kommun) on Södermanlandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Södermanlandiin. Kunnan keskustaajama on Katrineholm.

Kunnan maapinta-ala on 1 020,16 neliökilometriä (1.1.2016) ja asukasluku 34 765 henkeä (31.12.2020).

Kunnan alueella on ollut asutusta jo yli 6 000 vuotta sitten.

Vuonna 2007 kunnassa oli 201,98 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 19,7 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Rautateiden solmukohdassa sijainnut Katrineholm kuului Stora Malmin maalaiskuntaan, kun siitä tehtiin taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1883. Vuonna 1917 alue erosi Stora Malmista omaksi kaupungiksi, jolloin taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin. Myös Sköldingen maalaiskuntaan kuuluneesta Vallasta tehtiin taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1914.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seuraavat "suurkunnat":

Nykyinen Katrineholmin kunta muodostettiin näistä alueista vuonna 1971. Kuitenkin Julitan maalaiskuntaan kuulunut Österåkerin seurakunta liitettiin naapurikunta Vingåkeriin.

Vaakuna

Vaakunaselitys: Punaisessa kilvessä ylösalaisin käännetty kultainen haarukkaristi jakamassa kilven kolmeen kenttään, ensimmäisessä kentässä Merkuriuksen sauva, toisessa vasa ja kolmannessa ruusu, kaikki sanottua metallia. (Ruotsiksi: En röd sköld, genom ett omvänt gaffelkors av guld delad i tre fält; i första fältet en Mercuriestav, i andra en hammare och i tredje en ros, allt av sagda metall.)

Katrineholmin kaupunki muodostui Västra stambananin ja nykyinenselvennä Södra stambananin rautatieristeykseen. Haarukkaristi symboloi tätä vaakunassa. Muut vaakunan elementit symboloivat kauppaa, teollisuutta ja puutarhaelinkeinoa. Vaakuna vahvistettiin Katrineholmin kaupungille vuonna 1918. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa nykyiseen kuntaan liitettiin neljä kuntaa, joilla oli aiemmin ollut oma vaakuna (Floda, Julita, Sköldinge ja Stora Malm). Ruotsin Valtionarkiston mielestä Katrineholmin vaakuna oli "kuormitettu ja epätasapainoinen" ja ehdotti siksi vaakunan uudelleenrekisteröinnin yhteydessä, että vaakunaa yksinkertaistettaisiin sisältämään pelkkä haarukkaristi. Kunta päätti kuitenkin ottaa käyttöön kaupungin vaakunan muuttamattomana ja rekisteröi sen Patentti- ja rekisterihallituksessa vuonna 1974.

Väestönkehitys

Katrineholmin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
29 383
1955
  
30 798
1960
  
31 762
1965
  
32 994
1970
  
32 770
1975
  
32 635
1980
  
32 277
1985
  
31 889
1990
  
32 764
1995
  
33 262
2000
  
32 370
2005
  
32 185
2010
  
32 428
2015
  
33 462
2020
  
34 765
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)
%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 5 574 16,7
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 1 789 5,3
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 2 108 6,3
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 23 991 71,7

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 755 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 2,3 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 6,9 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 036 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 3,2 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 176 354 kruunua. Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 41 000 kruunua.

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 3,5 3,5
  jalostus 29,4 28,0
  palvelut 65,8 67,2
  tuntematon 1,3 1,3
  Työpaikkoja ja työllisiä 13 781 14 005
  työpaikkaomavaraisuus 98,4

Taajamat

Kunnassa on 10 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 82,0 prosenttia. Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 833 asukasta. Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2010)
1Katrineholm21 993
2Valla1 517
3Sköldinge604
4Forssjö537
5Bie528
6Björkvik492
7Strångsjö365
8Äsköping342
9Djulö kvarn209
10Baggetorp*8

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Baggetorpin taajamassa on 502 asukasta, ja se kuuluu lähes kokonaan Vingåkerin kuntaan.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Katrineholmin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Katrineholmin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 5 6 7 9 9 6 9 9 10 6 8 8 6 7
  Keskustapuolue 12 12 9 8 6 6 5 4 2 4 4 4 4 4
  Liberaalit 5 4 6 3 6 6 5 3 3 6 7 6 4 3
  Kristillisdemokraatit 1 1 0 1 0 1 3 0 3 4 2 2 2 3
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 0 3 1 3 3 2 2 4 3 2
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 25 25 29 30 30 29 28 31 26 27 26 23 24 23
  Vasemmistopuolue 1 1 0 0 0 0 0 1 4 2 2 2 2 3
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 6 6
  Muut 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
  Yhteensä 49 49 51 51 51 51 51 51 51 51 51 51 51 51

Piirit

Kartta Katrineholmin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Björkvik
  • Floda
  • Julita
  • Katrineholm
  • Lerbo
  • Sköldinge
  • Stora Malm (Malm)
  • Östra Vingåker

Kirkot

Ystävyyskaupungit