Keijo Astala
Keijo Aatu Astala (8. huhtikuuta 1908 Helsinki – 8. maaliskuuta 1991 Helsinki) oli suomalainen arkistonjohtaja ja historiantutkija.
Astala toimi Mikkelissä vuodesta 1953 toimineen Savo-Karjalan maakunta-arkiston, myöhemmin Mikkelin maakunta-arkisto johtajana 1945–1972.
Astala osallistui 1960-luvun alussa kirjoituksellaan Ä-alkuisen kirjainnimibarbarismin synnystä ja levittäjistä Suomessa kiivaaseen kielikeskusteluun, joka sai alkunsa keväällä 1960, kun radiossa Suomen Tietotoimiston uutisten lukija siirtyi lukemaan ”esteeteen” (STT:n) uutisten sijasta ”ästeeteen” uutisia.
Vuonna 1987 ilmestyneessä kirjassaan Suomi-kansan puolustus Astala pyrki muun muassa osoittamaan, että muinoin eläneet herulit olivat suomalaista sukua ja että suomalaisia oli vielä myöhäiskeskiajalla asunut nykyisen Böömin alueella. Hän ilmoittautui myös Sigurd Wettenhovi-Aspan perinteiden jatkajaksi.
Teoksia
- Viipurilainen lähetystö Moskovassa ja Pietarissa vv. 1742 ja 1743. Helsinki 1937.
- "Kansakunnan muistin" vahvistamisvirtauksista: Arkistoteoreettista selvittelyä. Tekijä, Mikkeli 1957.
- Ä-alkuisen kirjainnimibarbarismin synnystä ja levittäjistä Suomessa. Tekijä, Mikkeli 1963.
- Ymmärtävä ja päättelevä historia. Tekijä, Mikkeli 1964
- Kun kahden valtakunnan sotalaivat ja linnoitukset halkoivat Saimaata. Porrassalmi 4/1966
- Mikkelin seudun muistomerkkien kerrontaa. Kirjoittaneet Arvi Tienheimo, Reino Niininen, Keijo Astala ja Eero Mikkonen. Suur-Savon Museoyhdistyksen julkaisuja I. Oy Vapaus, Mikkeli 1966.
- Venäläistä puolustus- ja selustatoimintaa Suomessa vv. 1808-09 sodan edellä ja aikoina. Historiallinen arkisto 61. Turku 1967
- Suomi-kansan puolustus: Arkistojen kertomaa Tacituksesta uuteen aikaan. Historiallinen löytöretki menneisyyteen. Alea-kirja, Helsinki 1987
Lähteet
- Arkistolaitoksen vaiheet. (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
- ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Kuolleita – Maakunta-arkistonhoitaja Keijo Astala. Helsingin Sanomat, 18.3.1991, s. A 4. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 8.7.2018.
Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 17.3.1991, s. 6. (Maksullinen linkki.) - ↑ Kolehmainen, Taru: Ällätikulla silmään! Kirjainten nimitykset suomen kielessä. Kielikello 2/2008.
- ↑ Urpilainen, Erkki: Gööttiläiset kuninkaat. Kaltio 2/2002.
Kalevalan kulttuurihistoria: Kalevala versoo – Tulkintojen laajenevat kehät. (Arkistoitu – Internet Archive)