Keivat (ven. Кейвы, Keivy) on noin 200 kilometrin pituinen länsi–itäsuuntainen ylänkö Kuolan niemimaan keskiosassa Venäjällä. Se koostuu useammista laaksojen jakamista harjanteista, joita ovat muun muassa Šuururta, Njuhtšurta ja Jagelurta. Ylängön korkein kohta on Jagelurtalla noin 397 metriä merenpinnan yläpuolella.
Keivat toimivat Vienanmereen laskevan Ponoin ja Barentsinmereen laskevan Jokangan vedenjakajana. Maasto on suurelta osin tundraa, joka jatkuu myös mäkien pohjoispuolelle, kun taas eteläpuolella on metsää. Aluetta käytetään porojen laidunmaana.
Keivat ovat muodostuneet lähinnä kiilleliuskeesta, jossa esiintyy runsaasti kyaniittia. Alueella esiintyy myös pegmatiittia. Keivojen kyaniittiesiintymät löydettiin vuonna 1928 Neuvostoliiton tiedeakatemian kenttätutkimuksessa, ja nykyisin alueelta tunnetaan 29 esiintymää. Yhteensä alueella on yli kolme miljardia tonnia kyaniittia.