Keltavatsamonarkki

Keltavatsamonarkki
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen

Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Sieppomonarkit Stenostiridae
Suku: Chelidorhynx
Laji: hypoxanthus
Kaksiosainen nimi

Chelidorhynx hypoxanthus
(Blyth, 1843)
Katso myös

  Keltavatsamonarkki Wikispeciesissä
  Keltavatsamonarkki Commonsissa

Keltavatsamonarkki (Chelidorhynx hypoxanthus) on sieppomonarkkeihin kuuluva lintulaji. Lajia tavataan Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa.

Koko ja ulkonäkö

Keltavatsamonarkki kasvaa noin 13 cm pitkäksi. Sukupuolet muistuttavat enimmäkseen toisiaan ulkonäöltään. Lajin pää on keltainen ja päälaki vihreä. Silmiä ympäröi laaja naamio, joka on koiraalla musta ja naaraalla tumman ruskea. Keltavatsamonarkin selkä ja siivet ovat harmahtavan vihreät ja siivissä on ohut valkoinen juova. Viuhkamainen pyrstö on musta ja valkokärkinen. Linnun rinta ja vatsa ovat keltaiset.

Levinneisyys ja elintavat

Keltavatsamonarkin levinneisyysalue ulottuu Pakistanista Kiinan länsiosien kautta Thaimaahan. Lajin elinympäristöä ovat lehti- ja sekametsät 2 400–4 000 metrin korkeudella merenpinnasta. Talvisin se elää alempana. Keltavatsamonarkki liikkuu yksin tai pareittain erityisesti vesialueiden läheisyydessä. Varsinkin talvella se liittyy sekaparviin yhdessä muiden lintujen kanssa. Keltavatsamonarkin ravintoa ovat hyönteiset.

Lähteet

  1. 1 2 BirdLife International: Chelidorhynx hypoxanthus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 4.11.2023. (englanniksi)
  2. ↑ Keltavatsamonarkki – Chelidorhynx hypoxanthus Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 4.11.2023.
  3. 1 2 Carol Inskipp, Richard Grimmett, Tim Inskipp: Birds of Bhutan and the Eastern Himalayas, s. 220. Bloomsbury, 2020. ISBN 978-1-4729-4189-3 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 4.11.2023. (englanniksi)
  4. 1 2 Bikram Grewal, Manjula Mathur, Tripta Sood: Wildlife of India, s. 160. Princeton University Press, 2022. ISBN 978-0-691-21770-3 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 4.11.2023. (englanniksi)
  5. ↑ Liu Yang, Chen Shuihua: Birds of China, s. 335. Princeton University Press, 2022. ISBN 978-0-691-23752-7 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 4.11.2023. (englanniksi)