| Kenji_Doihara | |
|---|---|
| jap. 土肥原 賢二, Doihara Kenji | |
 Kenraali Kenji Doihara |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 8. elokuuta 1883 |
| Kuollut | 23. joulukuuta 1948 (65 vuotta) |
| Kansalaisuus |  Japani |
| Sotilashenkilö | |
| Sotilasarvo | kenraali |
Kenji Doihara (jap. 土肥原 賢二, Doihara Kenji, 8. elokuuta 1883 – 23. joulukuuta 1948) oli japanilainen kenraali toisen maailmansodan aikana. Hän oli yksi Japanin Mantšurian invaasion pääsuunnittelijoista. Hän saikin lempinimen "Mantšurian Lawrence" vertauksena Arabian Lawrenceen.
Doihara opiskeli armeijan sotakoulussa ja osoitti kielellistä lahjakkuutta. Hän puhui useaa eurooppalaista kieltä sekä kiinan kielen murteita. Sotilasurallaan hän suuntautui tiedustelutoimintaan. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen hänet ylennettiin majuriksi ja määrättiin sotilasasiamiehen apulaiseksi Pekingin-lähetystöön; siellä hän hyödynsi suostuttelukykyään ja kielitaitoaan agenttien ja yhteistyökumppanien värväämiseen.
Vuonna 1931 Doihana nimitettiin Kwantungin armeijan tiedusteluosaston johtoon. Hän kiersi Mantšuriaa ja yritti taivutella paikallisia sotaherroja japanilaisten liittolaisiksi, ja lähetti propagandisteja eri puolille Mantšuriaa lietsoakseen kansallismielisten vastaista mielialaa. Hän osallistui Mukdenin välikohtauksen lavastamiseen, millä saatiin aikaan tekosyy hyökkäykselle Mantšuriaan.
Vuonna 1938, kun Japani ja Kiina olivat ajautuneet täysimittaiseen sotaan, Doihara vaihtoi salaisen toiminnan tehtävät 14. divisioonan – ja myöhemmin 5. armeijan – komentajuuteen Pohjois-Kiinassa. Hän jatkoi silti monien sellaisten taktiikoiden soveltamista, jotka olivat tehneet hänestä laajalti pahamaineisen. Esimerkiksi vuoden 1938 lopulla hän johti Shanghaissa kokousta, johon osallistui Kiinan salaisen palvelun pettureita. Seuraavan vuoden alkuun mennessä nämä nukkehahmot olivat perustaneet turvallisuuspoliisikoneiston, jonka tavoitteena oli terrorin avulla painostaa kaupunki täydelliseen alistumiseen Japanin miehityksen alla.
Doihara oli myös osallisena vuonna 1939 käydyissä kiivaissa rajakahakoissa Neuvostoliiton joukkoja vastaan; nämä yhteenotot saivat alkunsa siitä, että Kwantungin armeija tunkeutui Ulko-Mongoliaan. Vuonna 1940 hän siirtyi armeijan sotakorkeakoulun johtajaksi, mutta lähti tehtävästä kahdeksan kuukautta myöhemmin ryhtyäkseen armeijan ilmailun tarkastajakenraaliksi. Doihara osallistui kokouksiin, joissa luotiin perusta joulukuun 1941 hyökkäyksille, jotka vetivät Yhdysvallat ja Britannian mukaan toiseen maailmansotaan. Yksi tällainen tilaisuus oli 4. marraskuuta 1941 pidetty sotaneuvonantajien kokous, johon osallistui myös keisari Hirohito itse. Tämän jälkeen Doihara toimi komentotehtävissä Kiinan ja Kaakkois-Aasian selusta-alueilla, kunnes hänet kutsuttiin vuonna 1945 takaisin Japaniin auttamaan puolustuksen järjestämisessä Yhdysvaltojen odotettua maihinnousua vastaan. Kun amerikkalaiset lopulta saapuivat – tosin ilman varsinaista maihinnousua, kahden atomipommin pudottamisen jälkeen – Doihara, joka oli tuolloin kenraaliluutnantti, joutui heidän pidättämiensä väitettyjen sotarikollisten joukkoon.
Sodan jälkeen hän joutui kansainvälisen sotarikostuomioistuimen eteen Tokiossa. Hänet tuomittiin kuolemaan ja hirtettiin vuonna 1948.
