| Kirill | |
|---|---|
Kirill vuonna 2025 |
|
| Moskovan ja koko Venäjän patriarkka | |
|
1. helmikuuta 2009–
|
|
| Edeltäjä | Aleksei II |
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Vladimir Mihailovitš Gundjajev |
| Syntynyt | 20. marraskuuta 1946 Leningrad, Neuvostoliitto |
| Kansalaisuus | venäläinen |
| Ammatti | pappi |
| Puoliso | Lidia Leonova (epäselvä) |
| Muut tiedot | |
| Uskonto | kristinusko |
| Kirkkokunta | ortodoksisuus |
Nimikirjoitus |
|
Kirill (ven. Кири́лл, s. 20. marraskuuta 1946 Leningrad), siviilinimeltään Vladimir Mihailovitš Gundjajev (ven. Владимир Михайлович Гундяев), on Moskovan ja koko Venäjän patriarkka, Venäjän ortodoksisen kirkon johtaja, vuoden 2009 helmikuun alusta. Etniseltä taustaltaan hän kuuluu ersäläisiin.
Kirill on presidentti Vladimir Putinin läheinen ja pitkäaikainen poliittinen liittolainen. Kirill on kutsunut Putinia "Jumalan ihmeeksi".
Gundjajev syntyi Leningradissa vuonna 1946. Hänen äitinsä Raisa opetti saksaa ja isä Mihail toimi pappina. Suvussa on ollut myös muita pappeja, sillä isoisä Vasili toimi pappina ja häntä vainottiin vastavallankumouksellisesta toiminnasta. Myös Gundjajevin isoveli Nikolai on pappi ja on toiminut Pietarin teologisen akatemian rehtorina. Putinin on väittänyt, että hänet on aikoinaan kastanut Kirillin isä.
Kahdeksannen luokan jälkeen Gundjajev sai töitä Leningradin geologiselta seuralta, jossa hän toimi kartanpiirtäjänä. Hän opiskeli samanaikaisesti toisen asteen koulussa. Tämän jälkeen hän kuitenkin päätti lähteä pappisuralle.
Joulukuussa 2025 venäläinen Projekt-uutissivusto kertoi, että Kirillillä on ollut salainen avovaimo nimeltään Lidia Leonova viimeisen 50 vuoden ajan. Salasuhde on hyvin kiusallinen, koska patriarkan ei kuuluisi elää yhteiseloa vastakkaisen sukupuolen kanssa ja Kirill itse on saarnannut perinteisten kristillisten arvojen puolesta. Muun muassa Meduzan mukaan Leonova on myös Kirillin pikkuserkku.
Gundjajev meni pappisseminaariin vuonna 1969, jolloin hän myös sai nimen Kirill. Hän valmistui vuotta myöhemmin Moskovan teologisesta seminaarista ja alkoi sen jälkeen opettaa dogmatiikkaa. Vuonna 1971 hänet nimitettiin Venäjän ortodoksisen kirkon edustajaksi Kirkkojen maailmanneuvostoon.
Kirill toimi Viipurin piispana vuosina 1976–1984, arvonimenään piispa vuosina 1977–1984 ja sen jälkeen arkkipiispa. Tämän jälkeen hän toimi Smolenskin ja Kaliningradin piispana vuosina 1984–2009. Jälkimmäisessä virassa hänen arvonimenään oli aluksi arkkipiispa vuosina 1984–1991 ja sitten metropoliitta vuosina 1991–2009. Viipurin piispana ollessaan hän oli myös vuodesta 1978 alkaen Suomessa toimivien Moskovan patriarkaatin alaisten seurakuntien johtaja. Pitkään kylmillään ollut Viipurin Kristuksen kirkastumisen katedraali kunnostettiin ja vihittiin uudelleen hänen tullessaan piispaksi, alkuvuonna 1976.
Ennen piispallista uraansa Kirill toimi Leningradin hengellisen akatemian rehtorina 1974–1984. Pyhän Synodin jäsen hän on ollut vuodesta 1989 alkaen.
Vuodesta 1994 lähtien Kirill on isännöinyt ja käsikirjoittanut Slovo pastyrja -nimistä televisio-ohjelmaa, joka käsittelee ortodoksista uskoa. Ohjelmaa esitetään Venäjän Pervyi-kanavalla.
Kirill valittiin Moskovan ja koko Venäjän 16. patriarkaksi selvällä äänten enemmistöllä. Virkaanastujaiset pidettiin 1. helmikuuta 2009 moskovalaisessa Kristus Vapahtajan katedraalissa.
Kirillin valintaa vastustivat kirkon vanhoilliset piirit, jotka eivät pidä siitä, että Kirill on pyrkinyt saamaan hyvät suhteet myös Vatikaaniin. Vuonna 2016 hän tapasi paavi Franciscuksen, mikä oli ensimmäinen Moskovan patriarkan ja paavin välinen tapaaminen koskaan.
Kirillin aikakaudella Venäjän ortodoksinen kirkko on etääntynyt muusta ortodoksisesta ja kristillisestä maailmasta.
Kirillin johdolla Venäjän ortodoksinen kirkko katkaisi ehtoollisyhteyden Konstantinopolin ekumeeniseen patriarkaattiin ja samalla myös Suomen ortodoksiseen kirkkoon vuonna 2018, koska nämä tunnustivat Ukrainan ortodoksisen kirkon itsenäistymisen Moskovan patriarkaatista.
Kansainvälinen teologiryhmä tuomitsi Kirillin harhaoppiseksi maaliskuussa 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Annetussa julistuksessa Kirillin opetukset niin sanotusta venäläisestä maailmasta tuomittiin harhaoppisiksi, fundamentalistisiksi ja totalitaristisiksi. Julistuksessa todettiin, että "jonkin tietyn kansallisuuden ympärille rakentuvan kirkon idea tuomittiin Konstantinopolin kokouksessa vuonna 1872". Julistuksessa tuomittiin myös "Venäjän hallinnon häpeälliset toimet aloittaa sota Ukrainaa vastaan". Julistus on saanut satoja allekirjoittajia teologeista ja kirkollisista toimijoista. Suomen ortodoksinen kirkko julkaisi julistuksen kotisivuillaan teologian tohtori ja tutkija Ari Koposen suomentamana. Koponen ja Suomen ortodoksisen kirkon jäsenistöä allekirjoittivat julistuksen, mutta kirkko itse Konstantinopolin patriarkaatin alaisena ei voinut allekirjoittaa sitä, koska harhaoppijulistukset kuuluvat ylemmälle patriarkaattitasolle.
Maaliskuussa 2022 Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo vaati, että Kirill tuomitsisi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Kirill oli tukenut sotaa. Venäjän kirkon johto esitti sen oikeutettuna, niin sanottuna pyhänä sotana. Leon mukaan Venäjän sotarikokset olivat äärimmäistä pahuutta. "Herätkää ja tuomitkaa tämä pahuus!", Leo vetosi Kirilliin. Suomen ortodoksinen kirkko ja sen kaikki neljä piispaa tuomitsivat Venäjän hyökkäyksen yhteisessä julkilausumassaan 26. helmikuuta 2022.
Forbes-talouslehden mukaan "Neuvostoliiton arkistojen mukaan Kirill oli KGB:n agentti, kuten [edeltäjänsä] Aleksei. Tämä tarkoittaa, ettei hän ollut vain informantti... Hän oli järjestön aktiivinen upseeri." Hän ajoi Venäjän ihmisoikeusvastaisia kantoja.
KGB:n Kirillille antamat tehtävät olivat useimmiten kansainvälisiä. Kirillin piti auttaa Neuvostoliitolle mieleisiä ihmisiä pääsemään tärkeisiin virkoihin ja saada neuvostoselvennä tuottamaan Neuvostoliitolle sopivia julkilausumia.
The Guardianin artikkelissa ukrainalaiset katsoivat Kirillin KGB-taustan syyksi hänen vihamielisiin lausuntoihinsa Ukrainasta. Kirill puolusti Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja vaati ihmiskuntaa valitsemaan, onko se Jumalan puolella vai vastaan. Homoseksuaalisuuden turmelemat länsimaat olivat hänestä pahan voimia.
Neuvostoliitossa kommunistit ensin tukahduttivat ortodoksikirkkoa. Vuonna 1943 Stalin, entinen pappisseminaarilainen, tarvitsi kirkkoa vahvistamaan kansan taistelutahtoa Saksaa vastaan. Siitä lähtien Venäjän ortodoksikirkko on toiminut Kremlin ehdoilla. Entinen suurlähettiläs Rene Nyberg kertoi kirkon olleen KGB:n soluttama ja olevan nyt syvällä mukana korruptiossa. Kirkko, oligarkit ja voimamiehetselvennä palvelevat yhdessä valtion johtoa. Kirillin isä kastoi aikanaan Putinin. Kirill toimi pitkään Kirkkojen maailmanneuvostossa Venäjän kirkon edustajana. Vuonna 1989 hänestä tuli Moskovan patriarkaatin ulkomaansuhteiden johtaja. Neuvostoarkistoissa kerrotaan Kirillin KGB-yhteyksistä vuodesta 1972 asti. Vuonna 1991 KGB arvioi, että 15–20 prosenttia papeista kieltäytyi KGB-yhteistyöstä.
Suomen Kuvalehden mukaan Kirill on ilmeisesti läheisissä suhteissa FSB:hen. Papistoa valvoneista KGB:n työntekijöistä moni päätyi FSB:n avaintehtäviin. Siunatessaan ortodoksikirkon, joka rakennettiin FSB:n akatemiaa vastapäätä, Kirill kiitti FSB-johtaja Aleksandr Bortnikovia siitä, että kirkko rakennettiin akatemian aloitteesta ja tuella. Bortnikov kuuluu Putinin sisäpiiriin.
Vuonna 1996 Kirill, tuolloin Smolenskin ja Kaliningradin metrpoliitta, oli osallisena niin sanotussa tupakkaskandaalissa. Tupakkatuotteiden salakuljettamiseen Nika-nimisen kirkkoa lähellä olevan hyväntekeväisyysjärjestön kautta Venäjälle. 1990-luvun alussa hyväntekeväisyysjärjestöt saivat kirkon aloitteesta vapautuksen tulleista, jos nämä toimittaisivat humanitaarista apua. Venäjälle tuotiin tätä kautta 18 miljardia savuketta eli noin 6,6 % kaikista vuonna 1996 maassa myydyistä savukkeista.
Kirillin mukaan feminismi on erittäin vaarallista ja voi tuhota Venäjän. Hän katsoo, että feminismi tarjoaa naisille illuusion vapaudesta, eräänlaisen pseudo-vapauden, jossa naiset toimivat avioliiton ja perheen ulkopuolella – kun heidän pitäisi keskittyä perheisiinsä ja lapsiinsa. Kirillin mukaan käy niin, että naisen tärkeä rooli hävitettäessä sen mukana tuhoutuu kaikki muukin, kuten perhe, ja sen mukana kotimaa. Hän katsoo, että ei ole sattumaa, että suurin osa feministijohtajista on naimattomia.
Kirilliä on usein kritisoitu hänen huomattavasta varallisuudestaan, jota pidetään patriarkalle epäsopivana. Vuonna 2009 hänet valokuvattiin 30 000 dollarin arvoinen Breguet-merkkinen kultainen rannekello kädessään. Kirkon viranomaiset yrittivät muokata kuvasta kellon pois, mutta unohtivat poistaa sen heijastuksen, joka näkyi pöydän pinnassa. Kirill yritti ensin väittää, että kello oli lisätty kuvaan jälkikäteen, mutta joutui myöhemmin myöntämään, että omisti kyseisen kellon.
Vuonna 2018 Kirill vieraili Bulgariassa maan 140-itsenäisyysjuhlavuoden kunniaksi. Presidentti Rumen Radev kiitti juhlapuheessaan kaikkia niitä kansoja (mm. venäläisiä, suomalaisia ja ukrainalaisia), jotka olivat osallistuneet Bulgarian vapauttamiseen. Kirill totesi, että Radevin olisi pitänyt kiittää vain venäläisiä, koska muiden kiittäminen oli "historian väärää tulkintaa". Lisäksi hän haukkui bulgarialaisia noin yleisesti huonoiksi puheenpitäjiksi, joiden piti koko ajan turvautua lunttilappuihin. Bulgarian varapääministeri Valeri Simeonov kutsui Kirilliä tämän jälkeen "kakkosluokan KGB-agentiksi" ja "tupakkametropoliitaksi".
Kirill on vastustanut Jehovan todistajia jo 1990-luvulta lähtien ja kannattunut kyseisen uskontokunnan kieltämistä. Patriarkkana hän oli näkyvässä roolissa tekemässä suunnittelutyötä, joka tähtäsi Jehovan todistajien toiminnan kieltämiseen ja ilmaisi sen olevan myös koko kirkon kanta. Venäjän korkein oikeus leimasi Jehovan todistajat äärijärjestöksi ja kielsi järjestön vuonna 2017.
Kirill on useaan otteeseen puolustanut Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja kutsunut sitä muun muassa pyhäksi sodaksi. Osasyyksi Ukrainaan hyökkäämiselle Kirill on sanonut olleen Ukrainan pride-liikeen. Lisäksi hän on kannattanut Donbassin liittämistä osaksi Venäjää väittäen, että se kuuluu Venäjälle.
Toukokuussa 2022 Euroopan komissio listasi useita venäläisiä toimijoita koko unionin yhteiseen pakotelistaan. Myös Kirill oli aluksi listalla, mutta hänet poistettiin siltä myöhemmin Unkarin hallituksen myötävaikutuksesta. Yksittäisistä jäsenmaista Viro, Liettua ja Tšekki ovat lisänneet Kirillin omille pakotelistoilleen.
Myös Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada ja Australia ovat asettaneet pakotteita Kirillille.