Kitee

Kuntaliitossuunnitelmat

Kitee neuvotteli kuntaliitoksesta Rääkkylän kanssa vuosina 2007–2008. Kuitenkin 25. maaliskuuta 2008 Kiteen kaupunginvaltuusto päätti luopua liitosaikeista. Samanlaisen päätöksen teki Rääkkylän kunnanvaltuusto samana päivänä. Tohmajärvi torjui kuntaliitosselvitykset Kiteen ja muun Keski-Karjalan kanssa 2000-luvulla kahdesti, vuosina 2007 ja 2011.

Vuoden 2012 keväällä Kitee neuvotteli kuntaliitoksesta Kesälahden kanssa. Sekä Kiteen että Kesälahden valtuustot hyväksyivät kuntaliitossopimuksen 26. huhtikuuta 2012 ja liitos tuli voimaan vuoden 2013 alussa.

Rääkkylän kunnan taloudellisten vaikeuksien vuoksi valtioneuvosto päätti liittää sen Kiteen kaupunkiin vuoden 2017 alussa. Rääkkylän kunta itse vastusti yhdistymisesitystä ja lopulta korkein hallinto-oikeus kumosi kuntaliitoksen marraskuussa 2016, joten kunnat säilyvät itsenäisinä, mutta seurakunnat kuitenkin yhdistyivät.

Järviä

Kiteen pinta-alasta yli neljännes on vesialueita. Kunnan alueella kokonaan tai osittain sijaitsevat muun muassa Orivesi, Karjalan Pyhäjärvi, Kangasjärvi, Kiteenjärvi, Ätäskö, Iso Heinäjärvi, Pieni Heinäjärvi, Särkijärvi, Hyypii, Pitkäjärvi, Säynejärvi, Lautakko, Paasselkä (Paasivesi) ja Piimäjärvi.

Keskustaajama

Kiteen keskustaajamassa asuu noin 6 000 ihmistä, ja se on Pohjois-Karjalan kolmanneksi suurin taajama asukasmäärällä laskettuna. Keskustassa sijaitsevat kaupungintalo, terveyskeskus ja valtion virastotalo, jossa toimii Kiteen poliisi, Työ- ja elinkeinotoimiston sekä verotoimiston pisteet. Urheilutalo-uimahalli Vespeli, jäähalli ja hyppyritorni ovat Hutsin urheilukeskuksessa keskustan laitamilla. Keskustassa ovat myös Hutsin koulu (vuosiluokat 1.–6.) ja Arppen koulu (vuosiluokat 1.–9.) ja Kiteen lukio, joista kaksi jälkimmäistä muodostavat yhdessä päiväkoti Kiepin ja kaupunginkirjaston kanssa Koulunmäen koulukeskuksen. Päivittäistavarakauppoja ovat S-market sekä K-Supermarket, joka on samalla kauppakeskus Kupiainen. Keskustan laidalla on Tokmanni. Vastapäätä supermarkettia on kaupungin toinen kauppakeskus, Kiteen kauppakeidas, jossa toimii muun muassa huonekaluliike Stemma. Keskustassa on kaksi huoltoasemaa. Ravintoloita ovat Hotelli-Ravintola Kiteenhovi ja Ravintola Karhu. Kiteen keskustassa on myös autokauppa Autokonetalo Waschko. Myös päätien varrella on liiketoimintaa, muun muassa kellosepänliike, grilli, varaosaliike, Veikon kone jne. Keskustaajamassa on myös selvät kerrostalo- ja rivitaloalueet omakotitaloalueiden ohella.^lähde?

Kylät

Haapasalo, Haarajärvi, Hammaskallio, Heinoniemi, Himo, Huikkola, Jaakkima, Juurikka, Kantosyrjä, Kesälahti, Kiteenkylä, Kiteenlahti, Kontiola, Kunonniemi, Lahdenkylä, Leinovaara, Loukunvaara, Misola, Muljula, Niinikumpu, Nivunki, Närsäkkälä, Ojamäki, Piimäjärvi, Potoskavaara, Puhos, Puhossalo, Päätye, Riihijärvi, Rokkala, Ruppovaara, Satulavaara, Suoparsaari, Suorlahti, Särkijärvi, Säynejärvi, Taipale, Tasapää, Tolosenmäki, Varmoniemi, Välivaara

Taajamat

Vuoden 2019 lopussa Kiteellä oli 10 136 asukasta, joista 5 439 asui taajamissa, 4 560 haja-asutusalueilla ja 137:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kiteen taajama-aste on 54,4 %. Kiteen taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Huolimatta voimakkaasta teollistumisestaan 1970-luvulla Kitee on muuttotappiokunta, jonka väkiluku on laskenut melko tasaisesti huippuvuodesta 1953 (12 981 as.). Vuonna 2005 väkiluku alitti 10 000 asukkaan rajan ensimmäisen kerran 150 vuoteen.

Nähtävyyksiä

• Kivikirkko, jonka on suunnitellut Frans Anatolius Sjöström
• Ortodoksinen Pyhän Kolminaisuuden ja pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko (1998)
• Kiteen eläinpuisto
• Suomen pisin pienoisrautatie (kiskoja on yhteensä 250 metriä)
• Suomen vanhin ja suurin yhtenäinen lehtikuusimetsä, Koivikon lehtikuusimetsä (Arppe, 1847)
• Kotiseutumuseo entisessä viljamakasiinissa
• Heinäjärven vanha mylly
• Elias Lönnrotin muistomerkki Potoskavaaran Piimälässä
• Vanha Puhos (Arppe ja höyrylaiva Ilmarinen, vanha mylly, Perinnekonepäivät)
• Kiteen Meijerinranta
• Aquapark, vesipuisto
• Näyttelykeskus jossa Nightwishista kertova A Nightwish Story ja keräilijä Jarmo Tanskasen Suomirokkia -näyttely

Ruokakulttuuri

Kitee on kuuluisa pontikkaperinteestään (mm. Kiteen kirkas ja Juurikan tähkä). Kiteen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lihakukko, lanttusupikkaat eli syrjäkkäät sekä marjatalkkuna.

Musiikki

Kiteellä on syntynyt monia suomalaisia metalliyhtyeitä, kuten Nightwish, Darkwoods My Betrothed ja Nattvindens Gråt.

Media

Kiteellä ilmestyy kaksi kertaa viikossa paikallislehti Koti-Karjala, jonka omistaa Kitee-Seura.

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kiteen kaupungin nykyisellä alueella.

• Kesälahden seurakunta (liitetty Kiteen seurakuntaan 2013)
• Kiteen seurakunta

Herätysliikkeet ja muut kirkkokunnat

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Keski-Karjalan Rauhanyhdistys. Suomen evankelisluterilaisella lähetyshiippakunnalla on Kiteellä seurakunta, jonka jumalanpalveluksia vietetään ortodoksisen seurakunnan seurakuntasalissa.

Muita kirkkokuntia edustavat helluntaiherätykseen kuuluva Kiteen helluntaiseurakunta sekä Suomen Vapaakirkkoon kuuluva Kiteen Vapaaseurakunta. Lisäksi ortodoksisen kirkon Joensuun seurakunnalla on Kiteellä Pyhän Kolminaisuuden ja Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko, jossa järjestetään jumalanpalveluksia.

Kesäasukkaita

• Aulis Gerlander, hallitusneuvos, Loton virallinen valvoja.
• Harri Huhtamäki, radiotuottaja