| Knut Weckman | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Knut Albert Weckman |
| Syntynyt | 2. elokuuta 1861 Hämeenlinna |
| Kuollut | 10. elokuuta 1930 (69 vuotta) Luopioinen |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Knut Albert Weckman (2. elokuuta 1861 Hämeenlinna – 10. elokuuta 1930 Luopioinen) oli yksi ensimmäisistä Suomalaisen teatterin näyttelijöistä.
Weckmanin vanhemmat olivat urkuri, director cantus Gustaf Adolf Weckman ja Charlotta Sofia Schottman. Hän kävi suomalaista normaalilyseota kotikaupungissaan ja opiskeli sitten näyttämötaidetta Kaarola Avellanin johdolla. Weckman näytteli Suomalaisessa teatterissa pitkään, vuosina 1879–1915. Hän opiskeli näyttämötaidetta valtion stipendiaattina Kööpenhaminassa. Berliinissä, Wienissä ja Tukholmassa. Hänet muistettiin merkittävänä koomikkona ja esiintyjänä. Lisäksi Weckman oli yksi aikansa merkittävimmistä näyttelijöistä. Hän oli myös taitava lausuja. Weckmanilla oli merkittäviä rooleja, joista muistettavimmat olivat Nummisuutareiden Iivari, Reviisorin Hlestakov ja Pimeyden vallan Nikita. Yhteensä hän ehti esittää lähes 400 eri osaa. Erottuaan heikentyneen terveytensä takia teatterin palveluksesta hän opetti yliopistossa teologian opiskelijoille lausuntaa. Weckman ehti näytellä myös yhdessä kotimaisessa mykkäelokuvassa, Rautakylän vanhassa paroonissa (1923). Siinä hän esitti kreivi Reutercronaa.
Weckman kuoli 69-vuotiaana sydänkohtaukseen ollessaan vierailumatkalla Luopioisissa Kukkian järvellä sijaitsevalla Karvakarin kalamajalla. Weckman oli ollut kesää viettämässä Kangasalan lepokodissa ja oli sieltä lähtenyt kalastusmatkalle Luopioisiin tuttaviensa luo. Weckmanin puoliso vuodesta 1883 oli Anna Antipin (k. 1942). Heidän tyttärensä oli tanssikoulun johtaja Toini Karto.