Konstantin (Kosti) Raitio (sukunimi aik. Kåhlman; 24. elokuuta 1855 Urjala – 12. helmikuuta 1924 Helsinki) oli suomalainen seminaarinjohtaja ja kansakoulun oppikirjojen tekijä.
Raition vanhemmat olivat varanimismies, siltavouti Juho Kåhlman ja Maria Margareta Berggren. Hän pääsi ylioppilaaksi 1873 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1881. Raitio teki opintomatkat Saksaan 1886 sekä Tanskaan, Saksaan ja Sveitsiin 1904.
Raitio oli Sortavalan seminaarin suomen ja ruotsin kielen lehtorina 1881–1889, Laatokka-lehden päätoimittajana 1885–1887, Viipurin läänin kansakouluntarkastajana 1889–1894 ja Jyväskylän seminaarin lehtorina 1895–1896. Hän toimi Raahen seminaarin johtajana 1896–1899 ja Jyväskylän seminaarin johtajana 1900–1912. Näistä tehtävistä täysin palvelleena erottuaan hän toimi myös jonkin aikaa K. J. Gummerus -yhtiön palveluksessa.
Raitio oli jäsenenä Sortavalan, Raahen ja Jyväskylän kaupunginvaltuustoissa. Hän oli kirkolliskokouksen jäsen 1893 ja 1908 sekä kansakouluoppikirjakomitean jäsen ja sihteeri 1895–1896.
Konstantin Raitio oli naimisissa vuodesta 1881 Elli Josefina Erikssonin (k. 1954) kanssa, joka oli pianisti ja pianonsoitonopettaja. Heidän poikiaan olivat kustannusjohtaja, suomentaja Martti Raitio ja säveltäjä Väinö Raitio. Heidän tyttärensä Sylvi Raitio Orola oli myös säveltäjä sekä pianonsoitonopettaja.