Koptilainen taide
Koptilainen taide on koptikristittyjen tekemää taidetta, kuten ikoneita.
Egyptin kristittyjen taide kehittyi myöhäisantiikin aikana kristinuskon ja paikallisen kulttuurin vaikuttamana. Kristinuskoon kääntyneet egyptiläiset jatkoivat jossain määrin muinaisegyptiläisten tyylien ja motiivien käyttöä teoksissaan, mutta vaihtoivat niiden merkitykset kristillisiksi. Heillä oli myös kreikkalaisia vaikutteita. Joskus koptitaide on luokiteltu osaksi bysanttilaista taidetta, vaikkakin koptilaisella taiteella oli oma identiteettinsä jo ennen bysanttilaistaiteen 400-luvulla alkanutta kukoistuskautta.
Muslimien valloitettua Egyptin 600-luvulla koptien mahdollisuus koristella kirkkoja alkoi vaikeutua. 700–1600-lukujen välisenä aikana tehtyjä kopti-ikoneita on säilynyt vähän. Tähän vaikuttivat kirkkojen kohtaamat ryöstelyt ja hävitykset. Ikonien määrää vähensi myös huonokuntoisten kuvien polttaminen mirhan valmistuksessa, sillä niitä pidettiin ennen kaikkea käyttö- eikä näyttelyesineinä. 1700-luvulla koptien ikonitaide alkoi taas kukoistaa. 1800-luvulla kopteilla oli kuitenkin lyhyt ikonoklasmin kausi, sillä Aleksandrian paavi Kyrillos IV vastusti ikonien käyttöä.
Koptilaiset ikonit ovat pelkistettyjä ja kirkasvärisiä. Henkilöt esitetään niissä vakavina, ihannoituina, suurisimäisinä ja muinaisegyptiläisestä tavasta eroten kasvot edestä kuvattuina. Kärsimyksiä niissä tyypillisesti ei kuvata: Kristus esitetään egyptiläisittäin jumaluudelle sopivalla tavalla ylhäisenä ja hallitsevana, ja myös marttyyrit ovat kuvissa rauhallisia, mikä osoittaa kristillistä kuoleman voittoa. Pyhän perheen pako Egyptiin on ollut raamatullisista ikoniaiheista korostuvan merkityksellinen koptien parissa. Koptien suosituin pyhä on Neitsyt Marian jälkeen ollut Georgios Voittaja. Koptien taiteeseen ovat lisäksi kuuluneet tekstiiliperinne (jota on tehty myös ei-uskonnollisiin tarkoituksiin) ja käsikirjoitusten koristaminen.
Koska muslimit hyödynsivät koptilaisia käsityöläisiä, tuli egyptiläiseen islamilaiseen ilmaisuun myös koptilaisia vaikutteita. Tästä on käytetty ilmaisua ”koptilais-islamilainen” tyyli.