Koptin kieli
| Kopti | |
|---|---|
 Koptinkielistä kirjoitusta |
|
| Oma nimi | te ment rem en kēme ("Egyptin kansan kieli") |
| Tiedot | |
| Alue |  Egypti |
| Virallinen kieli | Egyptin koptilaiset kirkot |
| Puhujia | ei äidinkielisiä puhujia |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | koptilainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | afroaasialaiset kielet |
| Kieliryhmä | egyptiläiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | |
| ISO 639-2 | cop |
| ISO 639-3 | cop |
Kopti (kielen nimen taustalla arab. قبطية, qubṭī, joka on typistymä kreikan sanasta αἰγύπτιος, aigyptios ’egyptiläinen’) on muinaisen egyptin kielen viimeinen kehitysaste, joka syntyi, kun myöhäisegyptiä alettiin kolmannella vuosisadalla kirjoittaa kreikkalaisilla kirjaimilla kristillistyneessä muodossa. Tästä syystä koptissa on myös reilusti kreikasta tulleita lainasanoja.
Historia ja sukulaisuussuhteet
Raamattu käännettiin koptiksi jo 200-luvun alkupäässä. Kopti kuoli puhekielenä 1400–1500-luvulla. Egyptin historian aikana sekä muslimit että muut kristityt katsoivat koptikristittyjen olevan harhaoppisia ja vihollisia, minkä vuoksi heitä vainottiin. Koptilla on kuitenkin vielä merkitystä Egyptin alkuperäisten kristittyjen eli koptien liturgisena kielenä. Egyptin koptikristityt ovat myös koettaneet elvyttää bohairin murretta puhekielenään, mutta nämä pyrkimykset eivät ole johtaneet merkittäviin käytännön tuloksiin. Nuoret koptikristityt opiskelevat koptin kirjoittamista ja lukemista, mutta koptilla ei ole esimerkiksi virallisen kielen asemaa Egyptissä.
Koptikirkon paavi Kyrillos V:n päätöksellä kirkon rukoukset piti toimittaa nimenomaan koptiksi. Lisäksi hän kannust seurakuntalaisia keräämään rahaa koptin kieleen keskittyvän instituutin perustamiseksi. Shenouda III:n kaudella elvytystyötä on jatkettu edelleen ja siihen on pyritty saamaan apua myös ulkomailta. Koptin kielen instituutti perustettiin vuonna 1954 ja se on sittemmin laajentanut myös muun muassa tutkimaan koptien taidetta ja musiikkia.
Faaraoiden Egyptissä käytetyn muinaisegyptin tavoin myös kopti kuuluu afroaasialaisiin kieliin. Egypti ja kopti muodostavat niiden joukossa oman alaryhmänsä. Niille läheisintä sukua on luultavasti Sudanissa puhuttu bejan (bedawien) kieli, joka kuitenkin lasketaan (yhdessä muun muassa somalin ja oromon kielten kanssa) afroaasialaisten kielten kuušilaiseen alaryhmään.
Kirjakieli ja murteet
- Pääartikkeli: koptilainen kirjaimisto
Koptia kirjoitetaan koptilaisilla kirjaimilla. Aakkosiin otettiin kirjaimia egyptin demoottisesta aakkostosta, koska kreikkalaiset aakkoset eivät sisältäneet kaikkia egyptin äänteitä. Demoottinen aakkosto oli arabian ja heprean kaltaista konsonanttikirjoitusta. Koptin kirjakieli perustui täysin puhuttuun kieleen, koska kristillisten lähetyssaarnaajien tietoinen tarkoitus oli vieraannuttaa egyptiläiset kristityt egyptin kirjakielen vanhemmista, pakanallisemmista muodoista. Luonnollisesti koko kristillinen sanasto ja käsitteistö omaksuttiin kreikasta, ja raamatunkäännöksien välityksellä kielen koko fraseologia muovautui kreikan mukaiseksi.
Kopti on säilynyt kirjoitetussa muodossa useina murteina, joista tärkeimmät ovat bohairin ja sahidin murteet. Sahidin murre on omaperäisen koptinkielisen kirjallisuuden murre, kun taas bohairin murretta on käytetty ennen kaikkea kirkkokielenä ja kreikasta käännetyn uskonnollisen kirjallisuuden kielenä: yliopistoissa opiskellaan sahidin, pappisseminaareissa bohairin murretta. Muita murteita ovat akhmimin, subakhmimin (assiutin ja lykopoliksen), faijumin (bašmuurin) ja oksyrhynkhoksen (mesokeemin, väliegyptin) murteet. Kaikki murteet ovat kuitenkin suhteellisen lähellä toisiaan ja eroavat eniten kirjaimistoltaan ja oikeinkirjoitukseltaan. Koptinkielistä kirjallisuutta tunnetaan paljonkin, mutta suurimmaksi osaksi kyse on niin sanottujen erämaaisien eli erakkomunkkien laatimasta kristillisestä kirjallisuudesta. Yksi tunnetuimmista ja merkittävimmistä koptinkielisistä kirjakokoelmista on Nag Hammadin kirjasto, joka löydettiin Egyptistä 1945.
Koptin aakkosia tai niiden muunnelmia on käytetty koptin lisäksi meroen ja muinaisnuubian kielen kirjoittamiseen. Nämä kielet esiintyvät Sudanin arkeologisissa löydöissä. Muinaisnuubiasta kehittyneitä kieliä, kuten nobiinia ja dongolaa, puhutaan alueella vieläkin.
Fonetiikka
Konsonantit
| Labiaali | Alveolaari | Palataali | Velaari | Faryngaali | Glottaali | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| tavallinen | liudentunut | ||||||
| Nasaali | m | n | ŋ | ||||
| Klusiili | p ~ pʰ | t ~ tʰ | k ~ kʰ | kʲ | ʔ | ||
| Affrikaatta | ps | ʧ ~ ʧʰ | ʤ | ks | ||||
| Frikatiivi | f | v ~ β | s | z | ʃ | x | xʲ | ħ | ʕ | h |
| Approksimantti | l | j | w | ||||
| Tremulantti | r | ||||||
Lähde:
Vokaalit
| Etinen | Takinen | |
|---|---|---|
| Suppea | i | u |
| Puoliavoin | e | o |
| Avoin | a |
Lähde:
Lähteet
- Marjanen, Antti: Johdatus koptin kieleen. Helsinki: Suomen egyptologinen seura, 1999. ISBN 951-96842-3-9
Viitteet
- ↑ Marjanen (1999): s. 3
- ↑ Coptic language 2022. Encyclopædia Britannica. Viitattu 21.11.2022. (englanniksi)
- ↑ Dospěl, Marek: What Is Coptic? Biblical Archaeology Society. 7.5.2025. Viitattu 23.10.2026. (englanniksi)
- ↑ The Coptic Language 2022. CopticChurch.net. Viitattu 21.11.2022. (englanniksi)
- ↑ Coptic Language | Language and Linguistics 2026. EBSCO. Viitattu 23.10.2026. (englanniksi)
- ↑ Coptic: Ancient language still spoken today Egypt Today. 8.8.2017. Viitattu 23.10.2026. (englanniksi)
- ↑ Coptic Studies Institute 2026. Coptic Orthodox Church. Viitattu 23.10.2026. (englanniksi)
- ↑ Coptic 26.8.2026. Writing Systems Technical Resources. Viitattu 23.10.2026. (englanniksi)
- 1 2 Coptic alphabet, pronunciation and language 2020. omniglot.com. Viitattu 30.7.2020. (englanniksi)
Kirjallisuutta
- Wolfgang Kosack: Lehrbuch des Koptischen.Teil I:Koptische Grammatik.Teil II:Koptische Lesestücke, Graz 1974.
- Wolfgang Kosack: Der koptische Heiligenkalender. Deutsch - Koptisch - Arabisch nach den besten Quellen neu bearbeitet und vollständig herausgegeben mit Index Sanctorum koptischer Heiliger, Index der Namen auf Koptisch, Koptische Patriarchenliste, Geografische Liste. Christoph Brunner, Berlin 2012, ISBN 978-3-9524018-4-2.
- Wolfgang Kosack: Schenute von Atripe De judicio finale. Papyruskodex 63000.IV im Museo Egizio di Torino. Einleitung, Textbearbeitung und Übersetzung herausgegeben von Wolfgang Kosack. Christoph Brunner, Berlin 2013, ISBN 978-3-9524018-5-9.
- Wolfgang Kosack: Koptisches Handlexikon des Bohairischen. Koptisch - Deutsch - Arabisch. Verlag Christoph Brunner, Basel 2013, ISBN 978-3-9524018-9-7.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Koptin kieli Wikimedia Commonsissa
- Walter Ewing Crum: A Coptic Dictionary, Oxford: Clarendon Press, 1939 – Kopti-Englanti -sanakirja (englanniksi)
- Lyhyt koptin kielen esittely Helsingin yliopiston Nag Hammadin kirjaston sivuilla