Kryptovaluutta

Kryptovaluutta on kryptografiaa ja hajautettua tietokantaa hyödyntävä digitaalinen valuutta. Puhekielessä käytetään termiä krypto, mutta virallisissa julkaisuissa on käytössä myös termi virtuaalivaluutta. Kryptovaluuttoja on Coinmarketcap-sivuston mukaan yli 2,4 miljoonaa (9.6.2024), ja uusia syntyy koko ajan. Kryptovaluuttojen markkina-arvo on 2,6 biljoonaa dollaria (9.6.2024).

Tunnetuin kryptovaluutta on vuonna 2008 esitelty Bitcoin. Muita kryptovaluuttoja kutsutaan englanniksi nimellä altcoin. Suomenkielinen käännös tästä on vaihtoehtovaluutta, mutta se ei ole juurikaan käytössä. Puhekielessä puhutaan "alteista" tai "altcoineista". Bitcoin on yhä markkina-arvoltaan selvästi suurin kryptovaluutta. Sen markkina-arvo on 53 % (9.6.2024).

Lähes kaikkien kryptovaluuttojen perustana on avoimeen lähdekoodiin pohjautuva teknologia. Kryptovaluutan kehitystyöstä vastaa usein yksi keskitetty taho (fintech-yritys). Monien kryptovaluuttojen hallintorakenteeseen kuuluu erillinen yhdistys, joka valvoo sen kehitystyötä ja suuntaa. Osa kryptoista on Bitcoinin tapaan täysin hajautetun, globaalin, yhteisön hallitsemia. Nämä ovat kuitenkin harvinaisuuksia, ja kyse on usein vanhemman ikäpolven kryptovaluutasta.

Termi kryptovaluutta on nykyisin vanhahtava eikä kuvaa enää kryptovaluuttoja hyvin. Se on kuitenkin yhä yleisesti käytössä, eikä kryptovaluutoista ole olemassa vielä virallista määrittelyä tai kategorisointia. Käytännössä vain murto-osa kryptoista on valuuttoja sanan varsinaisessa merkityksessä.

Erilaisia kryptovaluuttoja

Seuraavassa on muutamia esimerkkejä erityyppisistä kryptovaluutoista:

• Ethereum on käyttöjärjestelmä älysopimuksille ja hajautetuille sovelluksille. Sen "natiivitoken" on Ether (ETH), jota käytetään järjestelmän transaktioiden maksuun ja steikkaukseen. Muita vastaavia kryptoja ovat Solana, Cardano, Avalanche ja Tron.
• Bitcoin on digitaalinen P2P-valuutta. Se on kryptovaluutta sanan varsinaisessa merkityksessä. Muita vastaavia kryptoja ovat Litecoin, Bitcoin Cash ja Dash.
• Monero on privaattikrypto. Kyseessä on kryptovaluutta, jossa transaktiot on mahdollista salata (lähettäjä, vastaanottaja, summa). Muita privaattikryptoja ovat mm. Dash ja Bitcoin Private.
• Chainlink on Ethereum-alustalle luotu token, eli Chainlinkilla ei ole omaa lohkoketjua. Suurin osa maailman kryptovaluutoista on tokeneita.
• PEPE on meemikolikko eli token, joka saa arvonsa spekulaation ja sosiaalisen median hypen ansiosta. Muita meemikolikoita ovat mm. Dogecoin ja Shiba Inu.
• Aave on DeFi-token eli ns. hallintotoken Aave-lainapalvelussa. Muita DeFi-tokeneita ovat mm. Lido, Compound ja Uniswap.
• Tether on vakaavaluutta eli stablecoin, jonka arvo on sidottu 1:1 Yhdysvaltain dollariin takausten avulla.

Kryptovaluutan ja tokenin (tai rahakkeen) ero on seuraava:

1. Kryptovaluutalla on oma lohkoketju, jossa kyseinen kryptovaluutta toimii maksuvälineenä.
2. Tokenilla ei ole omaa lohkoketjua, vaan se on luotu esimerkiksi Ethereum-alustalle tai muille älysopimusalustoille

Esimerkiksi Bitcoin, Litecoin ja Dogecoin ovat kryptovaluuttoja. PEPE, Aave ja Chainlink ovat tokeneita (Ethereum-alustalla).

Koska markkinoilla on niin erilaisia kryptovaluuttoja, niiden arvo määräytyy myös eri tavalla. Esimerkiksi Bitcoinin kurssiajurit ovat aivan erilaiset kuin Ethereumin tai Dogecoinin.

Kryptovaluuttojen ominaisuuksia

Vaikka kryptovaluutasta ei ole olemassa vielä yleisesti sovittua määritelmää, sille voidaan asettaa seuraavat kriteerit. Kaikki digitaaliset valuutat eivät ole kryptovaluuttoja.

Kryptovaluuttojen ominaisuuksia:

• Kryptovaluutta on täysin digitaalinen
• Kryptovaluutta hyödyntää kryptografiaa salauksessa
• Kryptovaluutta hyödyntää hajautettua tietokantateknologiaa
• Kyseessä on hajautettu verkko, jonka jäseneksi voi liittyä kuka tahansa lataamalla kryptovaluutan ohjelmiston.
• Kryptovaluutta perustuu avoimeen lähdekoodiin
• Kryptovaluutta on irti perinteisestä rahajärjestelmästä
• Kryptovaluutalla voi tehdä transaktiota lompakosta toiseen ilman kolmannen osapuolen estämistä

Osa digitaalisista valuutoista toimii esimerkiksi pankin hallitsemassa verkossa. Tässä tapauksessa kyse on digitaalisesta valuutasta, mutta ei kryptovaluutasta. Yksi kryptovaluutan tärkeimpiä ominaisuuksia on desentralisaatio ja avoimuus. Kyseessä on verkko, jonka jäseneksi voi tulla kuka tahansa milloin tahansa.

Lohkoketju on tunnetuin ja eniten käytetty hajautettu tietokantateknologia. Osa kryptovaluutoista käyttää myös muita tietokantatyyppejä.

Laillisuus

Kryptovaluuttojen laillisuus vaihtelee maittain, mutta useissa maissa ne ovat joko laillisia, tai niitä ei ole laittomaksi todettu. Tunnetuin poikkeus on Kiina, jossa keskuspankki on julistanut kryptovaluuttojen vaihdon olevan laitonta. Venäjällä kryptovaluuttoja ei ole kielletty, mutta muun kuin Venäjän ruplan käyttäminen maksuvaluuttana on laitonta.

Yleisen uskomuksen mukaan kryptovaluutat soveltuvat vain rikolliseen toimintaan. Vuonna 2018 julkaistun Europolin tutkimuksen mukaan yhdenkään Euroopassa toteutetun terrori-iskun rahoitukseen ei tiettävästi ole käytetty Bitcoineja. Toisaalta; nollatutkimus ei todista mitään. Bitcoinin, kuten monien muidenkin kryptovaluuttojen, lohkoketju on julkinen. Tämä tarkoittaa, että kaikki transaktiot ovat kenen tahansa nähtävissä. Rikollisten transaktioiden suorittaminen tällaisessa järjestelmässä olisi huomattavasti vaarallisempaa kuin käteisen rahan käyttäminen^{kenen mukaan?}. Kukaan ei tosin kykene seuraamaan murto-osaakaan virtuaalivaluuttojen liikkeistä, eikä transaktio kerro sitä mihin suoritus liittyy.

Kryptovaluuttoja voidaan käyttää myös huumekauppaan, rahanpesuun tai veronkiertoon aivan kuten käteistäkin rahaa. Käteisen rahan liikuttaminen on tosin paljon hankalampaa; pankkisiirrot on jäljitettäviä, niitä valvotaan ja käteisen kuljettaminen rajojen yli pitää tarvittaessa selvittää. Tammikuussa 2018 julkaistu tutkimus kykeni osoittamaan vain noin yhden prosentin kryptovaluuttojen transaktioista kryptopörssien kanssa olevan rikollista alkuperää. On siten tulkinnanvaraista, kertooko tulos kryptovaluuttojen virroista vai tutkimuksen laadusta.

Syyskuussa 2021 Kiina ilmoitti kaiken kryptovaluuttojen vaihdon olevan laitonta. Vaihto on ollut virallisesti kiellettyä Kiinassa vuodesta 2019 lähtien mutta se on jatkunut verkossa ulkomaisten vaihtopaikkojen kautta.

Moderni sääntely ja institutionalisointi

Nykyaikainen krypto-omaisuuksien sääntely rakentuu yhä useammin välittäjien lisensointiin. Dubaissa VARA:n 2023 säännökset erittelevät seitsemän luvanvaraista aluetta, mukaan lukien pörssi-, välitys-, säilytys-, luotto- ja maksupalvelut. Japanissa kryptovaluutan ja fiatin vaihtopalvelujen rekisteröinti on pakollinen huhtikuusta 2017 alkaen. Vuonna 2024 Yhdysvaltain SEC:n hyväksymät spot-Bitcoin-ETF:t olivat merkittävä askel krypto-omaisuuksien pääsylle perinteiseen sijoitusinfrastruktuuriin. Sveitsissä FINMA toteaa, että osa stablecoinien liikkeeseenlaskijoista käyttää pankkitakuita maksukyvyttömyystilanteissa, mikä luo erillisiä riskejä haltijoille ja takauspankeille. Uudessa-Seelannissa kryptopalveluihin sovelletaan palvelumallista riippuen finanssimarkkinoita, rahanpesun torjuntaa ja rahoituspalveluntarjoajien rekisteröintiä koskevia sääntöjä. Espanjassa 1 heinäkuuta 2026 alkaen krypto-omaisuuspalveluja saavat tarjota vain valtuutetut tarjoajat. Belgiassa virtuaalivaluutan mainontaa koskevat säännökset ulottuvat myös maksettuihin vaikuttajasisältöihin, jotka kannustavat ostamiseen. Dubaissa virtuaaliomaisuuteen liittyvä sääntelytoiminta edellyttää lupaa, rekisteröintiä tai muuta määrättyä valtuutusta. Thaimaassa digitaalisten varojen luvanvarainen liiketoiminta on jaettu pörsseihin, välittäjiin ja kauppiaisiin. Vuonna 2024 Thaimaan viranomaiset peruivat Zipmexin pörssi- ja välitysluvat sen jälkeen kun yhtiö ei korjannut havaittuja ongelmia taloudellisessa asemassa, hallinnossa ja henkilöstössä. Suuria virtuaalivaluuttakampanjoita varten Belgian FSMA on edellyttänyt ennakkoilmoitusta sääntelijälle.

Hankkiminen

Yleisin tapa hankkia kryptovaluuttoja on ostaa niitä kryptojen kaupankäyntiin erikoistuneista palveluista. Kryptovaluuttojen ostaminen ei ole nykyisin vaikeampaa kuin verkkopankin käyttö. Ostoprosessi toimii seuraavasti:

1. Tilin avaaminen palveluun
2. Henkilöllisyyden varmentaminen (KYC-prosessi)
3. Eurotalletuksen tekeminen kortilla tai tilisiirrolla
4. Kryptovaluutan ostaminen
5. Mahdollinen kryptojen siirto omaan lompakkoon

Markkinoilla on kolme suomalaista kryptovaluuttojen kauppapaikkaa: Coinmotion, Northcrypto ja Kvarn X. Ulkomaisista kauppapaikoista tunnetuimpia ovat Binance, Coinbase ja Crypto.com. Suomalaisten palveluiden vahvuutena on suomen kieli ja helppo tunnistautuminen pankkitunnusten avulla. Ulkomaisten kauppapaikkojen etuna on huomattavasti laajempi tarjonta ja matalat kulut.

Kryptovaluuttaa voi säilyttää oston jälkeen siinä kauppapaikassa, josta sen on hankkinut.

Kryptovaluuttoja voi hankkia myös muilla tavoin kuin suoraan ostamalla.

• Louhintapalkkiot: Louhinta tarkoittaa Proof of Work -pohjaisen kryptovaluutan lohkoketjun ylläpitotyötä. Louhinta vaatii erillisen louhintalaitteiston hankintaa. Sen kannattavuus riippuu monesta tekijästä, kuten sähkön hinnasta ja kryptovaluutan kurssikehityksestä. Louhinnan kulut (sähkö) voivat helposti nousta korkeammiksi kuin palkkioksi saatujen kryptovaluuttojen arvo.
• Steikkauspalkkiot: Staking eli steikkaus on vastine kryptovaluutan louhinnalle Proof of Stake -pohjaisissa järjestelmissä. Steikkaus on sijoittajalle helppoa, sillä silloin tarvitsee vain lukita steikattavat kryptovaluutat. Suosituimmat lompakot ja kryptovaluuttojen kauppapaikat tukevat muun muassa Ethereumin steikkausta.
• Airdropit: Airdropit ovat tapa saada kryptovaluuttoja ilmaiseksi vastineeksi uuden projektin testaamisesta. Viime vuosina airdropien arvo on noussut valtavasti, ja niillä voi tienata tuhansia euroja kuukaudessa. Airdropien metsästys vaatii aikaa, vaivaa ja tarkkaa sääntöjen noudattamista. Lisäksi testauksesta aiheutuva kirjanpitotyö voi olla todella vaivalloista.

Verotus

Virtuaalivaluuttojen verotuksesta ei ole Suomessa erillistä lainsäädäntöä. Olemassaoleva verotuskäytäntö pohjautuu ennakkotapauksiin, joista eräs liittyi Ethereum-virtuaalivaluutan verotukseen. Korkein hallinto-oikeus totesi päätöksessään KHO:2019:42, että "Ether-virtuaalivaluutan luovutuksista kertyviin voittoihin on sovellettava tuloverolain luovutusvoittoja koskevia säännöksiä". Verottajan nykyinen tulkinta onkin, että virtuaalivaluuttojen verotus Suomessa pohjautuu tuloverolain (TVL) säädöksiin. Virtuaalivaluuttojen verotuksesta liiketoiminnassa verohallinnolla on erilliset ohjeet, jotka perustuvat lakiin elinkeinotulon verottamisesta (EVL).

Verohallinto on julkaissut 1. tammikuuta 2020 ohjeen virtuaalivaluuttojen verotuksesta Suomessa. Yleistä virtuaalivaluutan tuloverotuksesta:

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös merkitsee sitä, että tuloverolain mukaisissa soveltamistilanteissa virtuaalivaluuttojen eri luovutustilanteisiin sovelletaan ohjeesta jäljempänä tarkemmin ilmenevällä tavalla kaikkia muitakin tuloverolain luovutusvoittoa koskevia säädöksiä mukaan lukien luovutustappioiden vähentäminen (TVL 50 § 1 momentti) ja pienten luovutusvoittojen verovapaus (TVL 48 § 6 momentti).

Helsingin hallinto-oikeus antoi 6.7.2018 julkaistun päätöksen (Helsingin HAO 18/0426/3, Finlex), jossa todettiin, että virtuaalivaluutan vaihtaminen toiseen virtuaalivaluuttaan on verotuksessa omaisuuden luovutusvoiton realisoiva tapahtuma. Korkein hallinto-oikeus ei antanut valituslupaa tähän päätöksen, joten hallinto-oikeuden päätös jäi lainvoimaiseksi. Kun virtuaalivaluuttojen vaihtamisessa on kyse tuloverolaissa tarkoitetun omaisuuden vaihtamisesta toiseen omaisuuteen, sovelletaan myös virtuaalivaluutan vaihtotilanteissa tuloverolain luovutusvoittoa koskevia säädöksiä kaikilta osin.

Virtuaalivaluuttaa pidetään korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen (KHO 2019:42) mukaisesti tuloverolain 45 §:n 1 momentissa tarkoitettuna omaisuutena, mutta se ei kuitenkaan ole arvopaperi. Virtuaalivaluuttaa ei myöskään rinnasteta verotuksessa virallisiin valuuttoihin tai muihin maksuvälineisiin. Käytännössä virtuaalivaluutan käyttöalaa ei ole rajoitettu ja sen käyttö kuuluu osapuolten sopimusvapauden piiriin.

Koska virtuaalivaluutta on tuloverolaissa tarkoitettua omaisuutta, mutta ei virallinen maksuväline, sen käyttäminen missä tahansa tilanteissa on verotuksen realisoiva tapahtuma. Virtuaalivaluutan arvonmuutos realisoituu verotettavaksi jokaisella kerralla erikseen esimerkiksi sillä hetkellä, kun

1. virtuaalivaluutta vaihdetaan mihin tahansa viralliseen valuuttaan. Merkitystä ei ole sillä, jätetäänkö varat esimerkiksi välittäjän hallinnoimalle tilille vai siirretäänkö ne verovelvollisen tilille.
2. virtuaalivaluutasta luovutaan siirtämällä se toiselle osapuolelle hankkimalla joitakin hyödykkeitä tai palveluita.
3. virtuaalivaluutta vaihdetaan toiseen virtuaalivaluuttaan.

Verotuksessa jokaista verotuksen realisoivaa käyttö-, myynti- tai vaihtotapahtumaa käsitellään erillisenä tapahtumana. Lähtökohtaisesti jokainen virtuaalivaluutan käyttötilanne realisoi verotuksessa virtuaalivaluutan arvonnousun tai -laskun. Jos käytetty virtuaalivaluutta on hankittu useassa erässä, jokaisesta erästä realisoituva arvonnousu tai -lasku on laskettava erikseen. Arvonmuutosta laskettaessa virtuaalivaluutat katsotaan käytetyksi siinä järjestyksessä kuin henkilö on ne hankkinut, jos hän ei muuta näytä.

Katso myös

• Initial coin offering
• Bitcoin, maailman ensimmäinen lohkoketjuteknologiaan perustuva kryptovaluutta
• Litecoin, yksi vanhimmista ja suosituimmista kryptovaluutoista
• Dogecoin, vitsistä alkunsa saanut kryptovaluutta
• Onecoin, kryptovaluuttana markkinoitu tuote, joka on pyramidihuijaus
• Vapaa pankkitoiminta

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kryptovaluutta.

• BIS: Central bank cryptocurrencies. (PDF)
• Venkataramakrishnan, Siddharth & Wigglesworth, Robin: Inside the cult of crypto. Financial Times 10.9.2021.