| Kultasiipitanssija | |
|---|---|
Kultasiipitanssijakoiras. |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Tanssijat Pipridae |
| Suku: | Masius |
| Laji: | chrysopterus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Masius chrysopterus |
|
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Kultasiipitanssija (Masius chrysopterus) on tanssijoihin kuuluva lintulaji. Lajia tavataan Etelä-Amerikassa.

Kultasiipitanssija kasvaa noin 11 cm pitkäksi. Sukupuolet eroavat toisistaan ulkonäöltään. Kultasiipitanssijakoiraan otsa ja nokantyven höyhentupsu ovat keltaiset ja päälaen väri vaihtelee alalajista riippuen oranssista punaiseen ja ruskeaan. Pää, selkä, siivet ja pyrstö ovat mustat. Siivissä ja pyrstössä on keltaisia sulkia. Ylärinnassa on vaaleankeltainen laikku, muutoin rinta ja vatsa ovat mustat. Naaraskultasiipitanssijan pää, selkä, siivet ja pyrstö ovat ruskehtavanvihreät. Rinta ja vatsa ovat vaaleanvihertävät lukuun ottamatta keltaista keskivatsaa.
Kultasiipitanssijan levinneisyysalue ulottuu Venezuelasta Peruun. Lajin elinympäristöä ovat kosteat metsät ja satunnaisesti niiden reunamaat. Lintu likkuu useimmiten yksin, mutta voi myös liittyä sekaparviin tangaroiden kanssa. Kultasiipitanssijan ravintoa ovat marjat ja hedelmät. Pesimäkausi on touko-heinäkuussa ja kuppimainen sammalpesä rakennetaan oksanhaaraan. Naaras munii kaksi kellertävää munaa.