Kylä sijaitsee Hämeen Härkätien (yhdystie 2802) varressa Someron keskustaajaman itäpuolella ja muodostaa siihen liittyvän pientalotaajaman. Vielä vuosien 1960 ja 1970 väestönlaskennoissa Kultela määriteltiin erilliseksi taajamaksi, joka yhdessä Someron keskustaajaman kanssa oli toinen Someron kahdesta tilastollisesta taajamasta. Vuonna 1990 taajamat olivat jo kasvaneet yhteen ja Kultelan taajama-asutus luettiin osaksi Someron keskustaajamaa. Kultelan naapurikyliä ovat Somerolla Joensuu lännessä, Ihamäki etelässä, Ylenjoki ja Pajula Idässä sekä Laitiainen ja TammelanTorro pohjoisessa. Kylän väkiluku vuonna 2011 oli 239, mikä teki siitä väkiluvultaan Someron kahdeksanneksi suurimman kylän.
Luonnonympäristö
Kylän luonnonympäristöä hallitsee Paimionjoen vesistöön kuuluva, Someron Hirsjärveen laskeva Pajulanjoki eli Virkaanjoki, jonka rannassa, Ylenjoen sillan päässä ovat sijainneet Kultelan keskiaikainen kylätontti ja kylän vanhimmat pellot. Kylän pohjoisosan kallioiset metsät liittyvät Tammelan ylänköön ja toimivat Someron keskustaajaman lähivirkistysalueina. Kylän eteläosassa maaperä on pääosin savea ja kylä onkin tunnettu jo 1800-luvulla alkaneesta savenvaluperinteestään ja 1930-luvulla alkaneesta tiiliteollisuudesta.
Kylätoiminta, nähtävyydet ja tapahtumat
Kultelassa toimii Kultelan kyläyhdistys ry, jonka toimintaan kuuluu muun muassa vuodesta 2002 vuosittain järjestetty, kylän saviperinteestä ammentava Savi palaa -tapahtuma. Saviperinteeseen liittyy myös Somero-seuran ylläpitämä Kultelan savenvalajamuseo Hämeen härkätien varressa. Kylätoiminta Kultelassa on vireää ja sen tuloksena on syntynyt muun muassa vuonna 2009 ilmestynyt kyläkirja Kultela - Punasaven kylä. Vuonna 2006 Kultela valittiin Varsinais-Suomen vuoden kyläksi.
Tunnettuja kultelalaisia
Tunnettuihin kultelasta kotoisin olleisiin kuuluu Toivakassa kirkkoherrana toiminut rovasti Kalle Lukumies, jonka poika oli kuvataiteilija Pellervo Lukumies. Kylän viimeinen savenvalaja oli Kalle Männistö, jonka verstaasta tehtiin Kultelan savenvalajamuseo. Kultelan seudulla vaikutti myös kuvataiteilija Juhani Harri asuessaan ja työskennellessään Somerolla.