Kurt Theodor Skutnabb (16. kesäkuuta 1908 Helsinki – 22. tammikuuta 1996 Espoo) oli suomalainen pikaluistelija, jonka parhaat luisteluvuodet olivat 1930-luvulla. Uransa jälkeen hän toimi Suomen maajoukkueen valmentajana.
Kurt Skutnabb osallistui ensimmäisen kerran vuoden 1929 SM-kisoihin. Hän edusti helsinkiläistä Helsingfors Skridskoklubb (HSK) -seuraa Sen jälkeen hän kilpaili 1930-luvulla kansallisella huipulla osallistuen neljä kertaa Euroopan mestaruuskisoihin (1933, 1935, 1938 ja 1939) sekä kolme kertaa maailmanmestaruuskisoihin (1934, 1937 ja 1939). Hänet viimeiset miesten SM-kisansa olivat vuonna 1948 eli ura kesti lähes 20 vuotta. Sen jälkeenkin hän osallistui useana vuonna ikämiesten SM-kisoihin. Parhaimmiksi sijoituksiksi tulivat vuoden 1933 EM-kisojen 5. sija ja vuoden 1934 MM-kisojen 9. sija.
Skutnabb pelasi kesäisin jalkapalloa HPS:n ja KIF:n edustusjoukkueissa. Puolustajana pelannut Skutnabb pelasi kaikkiaan 23 pääsarjaottelua vuosina 1930-1932.
Kilpauransa jälkeen Kurt Skutnabb toimi SLL:n päävalmentajana ja Suomen maajoukkueen pikaluisteluvalmentajana sekä johto- ja huoltotehtävissä vuosina 1953-1956. Hän oli mukana Cortina d’Ampezzon talviolympialaisiin vuonna 1956 osallistuneen pikaluistelujoukkueen valmennustehtävissä.
Kurt Skutnabbin vajaa 20 vuotta vanhempi serkku oli mestariluistelija, olympiavoittaja Julius Skutnabb. Koulutukseltaan Kurt Skutnabb oli teknikko ja työskenteli myyntivirkailijana Oy L.M.Ericsson Ab:n palveluksessa.
Urheiluansioistaan Skutnabb on saanut SLL:n kultaisen ansiomerkin ja standaarin ja Ruotsin Luisteluliiton hopeisen ansiomerkin. Skutnabb kuoli vuonna 1996. Hänet on haudattu Helsingissä Hietaniemen hautausmaalle.