| Kurttusieni | |
|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Polyporales |
| Heimo: | Sparassidaceae |
| Suku: | Kurttusienet Sparassis |
| Laji: | crispa |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Kurttusieni (Sparassis crispa) on hyvin suuri kukkakaalimainen vaalea tai kellanokran värinen sienilaji. Sieni voi painaa jopa 14 kiloa ja olla 30–40 senttimetriä leveä. Sen jalka on poimuttunut ja juurimainen ja siitä lähtee viuhkamaisia haaroja. Sienen maku on mieto ja se on erinomainen ruokasieni. Sen tuoksu on miellyttävä. Laji kasvaa mäntyjen tyvellä, juuristoissa tai kannoissa ja joskus jopa jätepaperilla, ja se ilmaantuu usein samaan paikkaan eri vuosina. Se aiheuttaa ruskolahoa puiden tyvillä. Sieni on heimonsa ainoa Suomessa tavattava laji.
Vaikka laji on elinvoimaiseksi luokiteltu, esiintyy sientä Suomessa harvakseltaan. Osassa lähteistä kehotetaan välttämään sen käyttöä ruokasienenä Suomessa sen harvinaisuuden takia. Muun muassa sienikirjailija Lasse Kosonen on kuitenkin todennut, että kurttusientä voi käyttää ruokasienenä.
Luonnonvaraisena kurttusientä tavataan Euraasiassa ja Pohjois-Amerikan itäosissa. Maailmalla lajia tavataan mäntyjen, douglaskuusten ja setrien juurilta. Ainakin Valko-Venäjällä laji on luokiteltu vaarantuneeksi. Kiinassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa lajia viljellään arvostettuna herkkuna. Laji on herättänyt kiinnostusta myös lääkinnällisessä mielessä.