| Laal | |
|---|---|
Laalin puhuma-alue |
|
| Tiedot | |
| Alue | Tšad |
| Puhujia | 750 (2000) |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | ei kirjoitettua muotoa |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | luokittelematon kieli |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-2 | mis |
| ISO 639-3 | gdm |
Laal on kahdessa tšadilaisessa kylässä, Gorissa ja Damtarissa, puhuttava kieli. Sitä on tutkittu hyvin vähän ja toistaiseksi se on joko luokittelematon kieli tai isolaattikieli. Laal on uhanalainen kieli sen pienen puhujamäärän takia. Lisäksi monet puhujat ovat alkamassa käyttää suurempaa baguirmin kieltä.
Kielellä ei ole kirjoitettua muotoa.
Laalilla on arviolta vain 750 puhujaa. Damtarin kylässä puhuttiin aiemmin laalin murretta nimeltään laabe, jolla oli vuonna 1977 jäljellä kolme puhujaa. Puhujat ovat pääasiassa kalastajia ja maanviljelijöitä. Suurin osa heistä on muslimeja.
Laalin katsotaan olevan uhanalainen kieli. Sillä ei tiettävästi ole laaben lisäksi muita murteita.
Seuraavassa osassa on transkriboitu laalin konsonanttien äänteet IPAn avulla:
| Bilabiaalinen | Alveolaarinen | Palataalinen | Velaarinen | Glottaalinen | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Klusiili | Soinniton | p | t | c | k | ʔ |
| Soinnillinen | b | d | ɟ | g | ||
| Esinasaalistunut | mb | ⁿd | ɲɟ | ŋg | ||
| Implosiivi | ɓ | ɗ | ʄ | |||
| Nasaali | m | n | ɲ | ŋ | ||
| Frikatiivi | s | h | ||||
| Tremulantti | r | |||||
| Approksimantti | l | j | w | |||
Laalissa on käytössä kieliopillinen suku ja sukuja on yhteensä neljä: ihmismaskuliini, ihmisfeminiini, neutri ei-ihminen ja abstrakti ei-ihminen.
Kielessä on monia lainasanoja baguirmin kielestä. Lisäksi useimmat laalin puhujat puhuvat niellimiä toisena kielenään.