Lamoherukka

Lamoherukka
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen

Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Saxifragales
Heimo: Herukkakasvit Grossulariaceae
Suku: Herukat Ribes
Laji: glandulosum
Kaksiosainen nimi

Ribes glandulosum
Grauer
Katso myös

  Lamoherukka Wikispeciesissä
  Lamoherukka Commonsissa

Lamoherukka eli pikkuherukka (Ribes glandulosum) on herukoiden (Ribes) sukuun kuuluva kasvilaji, jota esiintyy alkuperäisenä Pohjois-Amerikan pohjoisosissa.

Kuvaus

Lamoherukka on puoli metriä korkea, maanmyötäisesti kasvava pensas, jonka haarat ovat juurtuvia, tyvestä rentoja ja kärjestä kohenevia. Versot voivat olla jopa 1,5 m pitkiä. Lehtilapa on 6–10 cm pitkä ja 5–7-liuskainen. Kukinto on vaakasuora tai yläviisto terttu, jossa on 8–12 kukkaa. Kukat ovat kaksineuvoisia, punertavia tai valkoisia, ja kukkapohjus on maljamainen. Kukinta kestää 2–3 viikkoa. Hedelmät ovat 8 mm kokoisia pallomaisia pohjusmarjoja, jotka ovat punaisia ja nystykarvaisia.

Kasvupaikat

Lamoherukan kasvupaikkoja ovat keskiravinteiset metsäaukot, kallionkolot, avoimet rinteet, teiden varret ja pellon reunat.

Käyttö

Lamoherukkaa käytetään koristekasvina maanpeitekasvina esimerkiksi rinteissä, kivikkoryhmissä ja muurien päällä. Suomessa se menestyy vyöhykkeillä I–VI ja lehdet voivat puhjeta jo huhtikuun lopulla. Syysväritys on näyttävä.

Lähteet

  1. ↑ Maiz-Tome, L.: Ribes glandulosum IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019.2. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 24.7.2019. (englanniksi)
  2. ↑ Ribes glandulosum Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet. Finto. Viitattu 3.1.2020.
  3. 1 2 Lamoherukka, pikkuherukka puutarha.net. Viitattu 3.1.2020.
  4. 1 2 Hämet-Ahti, L., Palmén, A., Alanko, P., Tigerstedt, P. M. A. & Koistinen, M.: Suomen puu- ja pensaskasvio. Helsinki: Dendrologian Seura, 1992. ISBN 951-96557-0-0

Aiheesta muualla