Kurttila

Tämä artikkeli käsittelee Espoon kaupunginosaa. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Kurttila
Kurtby
Kaupungin kartta, jossa Kurttila korostettuna. Espoon kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Kurttila korostettuna.
Espoon kaupunginosat
Kaupunki Espoo
Suuralue Suur-Kauklahti
Kaupunginosa nro 45
Pinta-ala 5,0 km² 
Väkiluku 3 917 (31.12.2023)
Väestötiheys 786 as./km²
Osa-alueet Brinkinmäki, Kallvik, Kallvikinniemi, Kurtinmalmi, Kurtinmäki, Lasilaakso, Mustalahti, Mäkitupa, Åminne
Postinumero(t) 02780
Lähialueet Espoonkartano, Kauklahti, Saunalahti, Vanttila
Kungsgårdsskolan Kurttilassa.

Kurttila (ruots. Kurtby) on Espoon kaupunginosa. Se sijaitsee läntisessä Espoossa Kauklahden ja Saunalahden välissä ja luetaan kuuluvaksi Suur-Kauklahden suuralueeseen. Kurttilan läpi kulkee Kurttilantie, joka alkaa ja päättyy Kauklahdenväylälle. Kurttilaa lähinnä Espoon keskuksista on Espoonlahti.lähde?

Kurttila on haja-asutusaluetta. Siellä on muun muassa autokorjaamo ja ruotsinkielinen koulu Kungsgårdsskolan. Noin kilometrin päässä Saunalahdessa on Kallvikin uimaranta. Åminnen kartano sijaitsee Kurttilassa.lähde?

Kurttilaan kuuluu osa-alue Lasilaakso, jossa on yleisurheilukenttälähde? ja haja-asutusalue Mankki, jossa on ainakin toistaiseksi käytöstä poistettu Mankin rautatieasema. Siellä on kahden kilometrin pituinen metsäpolku, lintutorni ja joki.lähde?

Nimi

Kurttilan nimen taustalla on vanha kylännimi, jonka vanhoja kirjoitusasuja ovat Kurtthebacka (1540), Kurittbacka (1544) ja Kurtby (1592). Kylä on saanut nimensä Kurittu-talon mukaan, joka on ollut talon isännän lisänimi. Suomenkielinen vastine Kurttila on mukailtu ruotsinkielisestä vuonna 1965. Kaupunginosan nimeksi Kurttila tuli vuonna 1976.

Historia

Espoossa käynnistettiin aluerakentaminen 1960-luvulla ja kunta teki useita aluerakentamissopimuksia. Sopimuksissa aluerakentajat vastasivat maa-alueiden hankinnasta, rahoituksesta ja kunnallistekniikan rakentamisesta. Vuonna 1966 Espoon valtuustossa hyväksyttiin suuri aluerakentamispaketti, jonka myötä Kurttilan alueen Lounaisrannikko tuli Asuntosäätiön, Saton ja Polarin muodostamalle yhtymälle.

Kurttilan pohjoispuolella kulkeva Kehä III rakentui vaiheittain vuosina 1963–1968. Väylä linjattiin kulkemaan Jorvaksesta Pitkäjärven pohjoispuolen kautta Vantaalle.

Väestö

Väkiluvun kehitys

Kurttilan väestönkehitys 1975–2020
Vuosi Asukkaita
1975
  
 813
1980
  
 745
1985
  
 805
1990
  
 855
1995
  
 866
2000
  
 988
2005
  
 1 043
2010
  
 1 192
2015
  
 1 503
2020
  
 2 814
Lähde: Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat.

Virkistys

Kurttilan alueella sijaitseva luonnonmuistomerkki on Kurttilantien katajat, jotka sijaitsevat Kurttilantien ja Saunaniementien risteyksen läheisyydessä. Kurttilantien katajat on nimetty luonnonmuistomerkiksi vuonna 1968.

Lähteet

  1. ↑ Espoon viralliset kaupunginosat (PDF) 12.12.2012. Espoon Kaupunki. Arkistoitu 28.7.2014. Viitattu 23.10.2014.
  2. ↑ Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Arkistoitu 28.5.2017. Viitattu 24.10.2014.
  3. ↑ Espoon väestö osa-alueittain 31.12.2023 (PDF) (Sivu 3) Espoon Kaupunki. Viitattu 1.10.2024.
  4. ↑ Luoman ja Mankin seisakkeita ei oteta uudelleen junaliikenteen käyttöön Hsl.fi. 21.11.2017, muokattu 4.6.2020. Helsingin seudun liikenne. Arkistoitu 6.2.2022. Viitattu 6.2.2022.
  5. ↑ Ukskoski, Laura: Kurttilan nimistö Espoon kaupunki. 2016. Viitattu 1.10.2024.
  6. 1 2 Maatilojen Espoo, s. 23–25. Espoon perinneseura, 2020. ISBN 978-952-7311-10-3
  7. ↑ Espoon väestö iän mukaan 31.12.2023 Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat. Viitattu 3.10.2024.[vanhentunut linkki]
  8. ↑ Luonnonmuistomerkit Karpalo-palvelussa Metsähallitus. Viitattu 30.9.2024.


Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.