Lasos Hermionelainen (m.kreik. Λάσος ὁ Ἑρμιονεύς, Lasos ho Hermioneus, lat. Lasus; 500-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen lyyrinen runoilija, joka oli kotoisin Hermionesta, Argoliista. Hänen tiedetään toimineen Ateenassa tyranni Peisistratoksen suvun hallitessa.
Lasos oli Pindaroksen opettaja musiikissa ja runoudessa, ja Simonideen kilpailija. Pseudo-Plutarkhoksen teoksen De musica mukaan Lasos kehitti dithyrambirunoutta, ja hänen nimiinsä on usein laitettu myös sen keksiminen. Lasoksen dithyrambit esittelivät muutoksia sekä musiikkiin, rytmiin että teemoihin: ne olivat kuorolauluja, joita säestivät useat huilut; samalla dithyrambeista tuli mimeettisempiä, eivätkä niiden aiheet rajoittuneet enää pelkästään Dionysoksen seikkailuihin.
Lasoksen äärimmilleen viety hienostuneisuus näkyy muun muassa siinä, että hän vältti sigman (s-äänteen) käyttöä runoissaan sen suhisevan äänen vuoksi. Eräästä tällaisesta runosta, hymnistä Hermionen Demeterille, on säilynyt muutamia säkeitä Athenaioksen kautta.
Lasos kirjoitti myös ensimmäisen teoreettisen tutkielman musiikista. Herodotoksen mukaan Lasos paljasti Onomakritoksen tekemät Musaioksen oraakkelinlausumien väärennökset.
Diogenes Laertioksen mukaan Hermippos luki Lasoksen Kreikan seitsemän viisaan joukkoon, yhtenä seitsemästätoista ehdokkaasta.