Sigma

Kreikkalainen kirjaimisto
	Käytöstä poistuneet:
	Infobox OK

Sigma (isona kirjaimena Σ, pienenä σ ja sanan lopussa ς, kreik. σίγμα) on kreikkalaisen kirjaimiston 18. kirjain. Sen äännearvo on sekä muinaiskreikassa että nykykreikassa [s]. Kreikkalaisissa numeroissa sigman lukuarvo on 200.

Latinalaisessa kirjaimistossa sigmaa vastaa kirjain S/s. Suomen kieleen sigma translitteroidaan sekä muinaiskreikasta että nykykreikasta s.

Muoto ja sen historia

Sigma on kehittynyt foinikialaisen kirjaimiston kirjaimesta (šin).

Sigma esiintyi useimmissa paikallisissa kreikkalaisissa kirjaimistoissa. Sen muoto muistutti yleensä foinikialaisen esikuvan 90 astetta kääntynyttä versiota, jossa oli eri kirjaimistoissa eri määrä kulmia. Joissakin kirjaimistoissa kulmat olivat pyöreämpiä, mistä on kehittynyt nykyinen S-kirjain latinalaisessa kirjaimistossa sekä mahdollisesti myös kyrillinen С-kirjain. Kaikissa paikallisissa kirjaimistoissa sigmaa ei alun perin tunnettu, vaan sen sijaan käytettiin myöhemmin kirjaimistosta poistunutta sania. Tällaisia olivat muun muassa Korintin, Aitolian, Epeiroksen ja Kreetan kirjaimistot.

Epigrafisissa lähteissä sigmasta esiintyy muun muassa seuraavanlaisia variantteja:

Merkityksiä

Matematiikassa

σ on keskihajonnan ja σ² varianssin tunnus.
σ-algebra on eräs joukkoperhe mittateoriassa.
Σ on summan merkki.
Σ on toisinaan kovarianssimatriisin merkki.

Fysiikassa

σ on jännityksen ja varauskatteen tunnus.
σ on Stefanin-Boltzmannin vakio.
Σ eli sigma on hiukkasfysiikassa baryoni, joissa on yksi s-kvarkki (outo kvarkki). Niitä ovat Σ^-, Σ⁰ ja Σ⁺, joiden spin on 1/2, sekä Σ^*-, Σ^*0 ja Σ^*+, joiden spin on 3/2.

Muita merkityksiä

σ (tai muu merkki 0xE5) tiedostonimen tai hakemistonimen alussa merkitsee FAT-tiedostojärjestelmässä poistettua tiedostoa.
σ' on kreikkalaisissa numeroissa luku 200.

sigmasidos, kemiallinen sidosa, joka yhdistää molekyylin atomit toisiinsa.
Sigma Corporation, japanilainen valokuvausalan yritys.
Sigma-kilta, matematiikan ja fysiikan opiskelijoiden ainejärjestö Oulun yliopistossa.
Sigma, brittiläinen drum’n’bass/house duo.

Tietokonejärjestelmissä

Tietokoneissa sigma koodataan eri merkistöissä seuraavasti:

	Σ	σ	ς
ASCII, koodisivut 437, 860, 861, 862, 863	0xE4	0xE5	ei ole
ASCII, koodisivut 850, 852, 857, 864	ei ole	ei ole	ei ole
ASCII, koodisivu 869	0xCF	0xEC	0xED
Unicode	U+03A3	U+03C3	U+03C2

Lähteet

1 2 Kiilunen, Jarmo & Nikki, Nina: Alfasta oomegaan. Uuden testamentin kreikan tukipaketti, s. 124–127. (Suomen eksegeettisen seuran julkaisuja 103) Helsinki: Suomen eksegeettinen seura, 2013. ISBN 978-951-9217-58-1
↑ Voutiras, E.: ”The introduction of the alphabet”. Teoksessa Christidis, A.-F. (toim.): A History of Ancient Greek. From the Beginnings to Late Antiquity, s. 267. Cambridge University Press, 2007. ISBN 978-0-521-83307-3
1 2 Karali, M.: ”Writing systems”. Teoksessa Christidis, A.-F. (toim.): A History of Ancient Greek. From the Beginnings to Late Antiquity, s. 204–205. Cambridge University Press, 2007. ISBN 978-0-521-83307-3
↑ Ancient Greek letter forms Poinikastas. Centre for the Study of Ancient Documents, University of Oxford. Viitattu 15.12018.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sigma Wikimedia Commonsissa

[Kiilunen-1] 1 2 Kiilunen, Jarmo & Nikki, Nina: Alfasta oomegaan. Uuden testamentin kreikan tukipaketti, s. 124–127. (Suomen eksegeettisen seuran julkaisuja 103) Helsinki: Suomen eksegeettinen seura, 2013. ISBN 978-951-9217-58-1

[Voutiras-2] Voutiras, E.: ”The introduction of the alphabet”. Teoksessa Christidis, A.-F. (toim.): A History of Ancient Greek. From the Beginnings to Late Antiquity, s. 267. Cambridge University Press, 2007. ISBN 978-0-521-83307-3

[Karali-3] 1 2 Karali, M.: ”Writing systems”. Teoksessa Christidis, A.-F. (toim.): A History of Ancient Greek. From the Beginnings to Late Antiquity, s. 204–205. Cambridge University Press, 2007. ISBN 978-0-521-83307-3

[Poinikastas-4] Ancient Greek letter forms Poinikastas. Centre for the Study of Ancient Documents, University of Oxford. Viitattu 15.12018.