Leo Benedikt Gummerus (20. kesäkuuta 1885 Kurkijoki – 16. joulukuuta 1956 Lappeenranta) oli suomalainen poliitikko. Gummerus toimi Kokoomuksen kansanedustajana vuosina 1927–1929 edustaen Viipurin läänin itäistä vaalipiiriä. Gummerus toimi myös Lappeenrannan kaupunginvaltuuston puheenjohtajana.
Gummerus kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1903, valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi vuonna 1907, teologian kandidaatiksi vuonna 1911, vihittiin papiksi samana vuonna ja suoritti pastoraalitutkinnon vuonna 1916. Gummerus opiskeli Saksassa 1908 ja 1920. Politiikan ulkopuolella Gummerus toimi ylimääräisenä pappina Parikkalassa 1911–1914, Jaakkimassa 1914–1915 ja Iisalmessa 1915–1920, kirkkoherrana Rautjärvellä 1920–1931 ja Lappeella 1931–1956, tuomiokapitulin asessorina Savonlinnassa 1923–1925 ja Viipurissa 1925–1929 ja 1935–1941, vt. lääninrovastina 1947–1951 ja lääninrovastina 1951–1956. Gummerus osallistui kirkolliskokouksiin 1923, 1928, 1933 ja ylimääräiseen kirkolliskokoukseen 1935. Hän oli Suomen Kirkon Vuosikirjan toimittajana 1921–1925 ja 1926.
Gummeruksen vanhemmat olivat kirkkoherra Julius Immanuel Gummerus ja Aina Helena Winter. Gummeruksen puoliso vuosina 1914–1925 oli Karin Lydia Noponen sekä vuodesta 1926 Siiri Helena Elisabeth Tavast. Gummerus toimi presidentin valitsijamiehenä vuosina 1925, 1937, 1940, 1943 ja 1950. Gummerukselle myönnettiin rovastin arvonimi vuonna 1929 sekä teologian kunniatohtorin arvonimi vuonna 1955.