Lie Yukou

Zhang Lun maalaus Liezistä, 1500-luvun alku

Lie Yukou (kiin. 列御寇, pinyin Liè Yùkòu; perinteisesti n. 400-luku eaa.) on kiinalaisessa perinteessä taolainen filosofi, jota pidetään klassisen Liezi-teoksen (列子, "Mestari Lie") kirjoittajana. Nykytutkimuksessa hänen historiallinen olemassaolonsa on kuitenkin epävarma, ja monet tutkijat pitävät häntä joko puoliksi legendaarisena tai kokonaan kirjallisena hahmona. Samoin hänen nimiinsä liitetyn teoksen nykyisen version katsotaan yleensä olevan huomattavasti myöhempi kuin perinne esittää.

Historiallisuus

Perinteisten lähteiden mukaan Lie Yukou eli taistelevien läänitysvaltioiden kaudella Zhengin valtiossa. Häntä pidettiin myöhemmässä taolaisessa traditiossa yhtenä varhaisista mestareista yhdessä Laozin ja Zhuangzin kanssa.

Varhaiset historialliset tiedot Lie Yukousta ovat kuitenkin niukat. Hän esiintyy tunnetuimmin Zhuangzi-teoksessa, jossa häntä kuvataan poikkeuksellisen viisaana henkilönä, joka kykenee jopa "ratsastamaan tuulella".

Nykytutkimuksessa vallitsee erimielisyys siitä, oliko Lie Yukou todellinen historiallinen henkilö. Osa tutkijoista pitää häntä mahdollisesti historiallisena filosofina, jonka elämästä ei kuitenkaan ole säilynyt luotettavia tietoja. Toisten mukaan hän saattaa olla myöhempi kirjallinen konstruktio, jonka tehtävänä oli antaa auktoriteettia hänen nimiinsä liitetylle tekstiperinteelle.

Liezi-teos

Perinteisesti Lie Yukouta on pidetty hänen nimeään kantavan Liezi-teoksen kirjoittajana. Moderni tekstikriittinen tutkimus on kuitenkin kyseenalaistanut tämän käsityksen. Teoksen nykyisen muodon katsotaan syntyneen vasta 300- tai 400-luvulla jaa., vaikka sen sisältämät kertomukset ja ajatukset ovat osittain huomattavasti vanhempia.

Tutkijoiden enemmistön mukaan säilynyt kahdeksanlukuisen teoksen versio on koottu useista eri lähteistä Wei- ja Jin-kausilla. Teoksessa on aineksia ainakin sotivien valtioiden ajalta, Han-kaudelta sekä varhaiskeskiajalta. Lisäksi siinä on merkittäviä yhtäläisyyksiä Zhuangzi-teoksen ja buddhalaisen tradition kanssa, ja osa aineistosta näyttää olevan peräisin samoista kirjallisista traditioista.

Filosofia

Koska Lie Yukoun historiallinen olemassaolo ja hänen mahdollisesti kirjoittamansa tekstit ovat epävarmoja, hänen filosofiansa rekonstruointi on vaikeaa. Nykytutkimuksessa puhutaan tavallisesti pikemminkin "Liezi-traditiosta" kuin varmasti tunnetusta yksittäisen ajattelijan opista.

Perinteisesti Lie Yukou on yhdistetty varhaisen taolaisuuden suuntaukseen, jonka keskeisiä ihanteita ovat luonnollisuus (ziran), pakottamattomuus (wu wei), yksinkertaisuus sekä vapautuminen yhteiskunnallisten normien ja kunnianhimon kahleista. Näissä suhteissa hänen ajattelunsa on lähellä niitä näkemyksiä, joita liitetään myös Laoziin ja Zhuangziin.

Lie Yukou yhdistetään erityisesti ajatukseen sisäisestä vapaudesta. Tunnetuin häneen liittyvä kertomus esiintyy Zhuangzissa, jossa hänen kerrotaan "ratsastavan tuulella". Tämä voidaan nähdä vertauskuvana, joka ilmaisee täydellistä riippumattomuutta ulkoisista olosuhteista. Todellinen viisaus ei tällaisen näkemyksen mukaan tarkoita maailman hallitsemista vaan kykyä sopeutua sen jatkuvaan muutokseen. Tämän ihanteen mukaan ihminen toimii parhaimmillaan spontaanisti ja pakottamatta. Hän mukautuu tilanteisiin samalla tavoin kuin vesi mukautuu uomansa muotoon. Ajatus kuuluu taolaisen filosofian keskeisiin teemoihin.

Liezi-traditiossa korostuu maailmankaikkeuden jatkuva muuttuminen. Ihmisen kärsimys johtuu usein pyrkimyksestä tehdä pysyväksi jotain, mikä on luonnostaan muuttuvaa. Siksi viisas ei vastusta muutosta vaan oppii hyväksymään sen osaksi todellisuuden rakennetta.

Lie Yukouhun liitetyissä kertomuksissa esiintyy usein taolaiselle ajattelulle tyypillinen epäluulo varmoja väitteitä kohtaan. Inhimillisen tiedon katsotaan olevan väistämättä rajallista, koska todellisuus on jatkuvassa muutoksessa eikä sitä voida täysin vangita käsitteisiin tai sääntöihin.

Myöhemmässä Liezi-perinteessä korostetaan usein mielen tyhjyyttä (xu), avoimuutta ja vastaanottavaisuutta. Viisaan mielen on kuvattu olevan kuin peili: se heijastaa asioita sellaisina kuin ne ovat, mutta ei tarraudu niihin. Tällainen asenne mahdollistaa spontaanin toiminnan ilman itsekeskeisiä tavoitteita tai pakonomaisia reaktioita.

Liezi-traditioon liitetään myös kohtalon ja välttämättömyyden pohtiminen. Ihmisen vaikutusmahdollisuuksia ei kielletä kokonaan, mutta niiden katsotaan olevan rajallisia. Viisas tunnistaa, mihin hän voi vaikuttaa ja mihin ei. Tämän vuoksi hän välttää turhaa kamppailua väistämättömiä tapahtumia vastaan.

Nykytutkimuksen arvio

Nykytutkimuksessa Lie Yukouta ei yleensä pidetä yhtä selkeästi historiallisena filosofina kuin Kongzia (Kungfutse) tai Zhuangzia. Sen sijaan hänet nähdään ennen kaikkea taolaisen ihanneviisaan hahmona, jonka ympärille on vähitellen rakentunut kirjallinen ja filosofinen traditio. Tästä syystä hänen nimissään esitetyt ajatukset kertovat todennäköisesti enemmän varhaisen ja keskiaikaisen taolaisuuden kehityksestä kuin yhden henkilön omasta opetuksesta.

Lähteet

  1. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Steve Coutinho: Liezi Internet Encyclopedia of Philosophy.
  2. 1 2 3 Roger T. Ames: Liezi Britannica.
  3. 1 2 Xa Li: The Notion of Originality and Degrees of Faithfulness in Translating Classical Chinese: Comparing Translations of the Liezi. Early China, 2015, 38. vsk, s. 109–128. doi:10.1017/eac.2015.2
  4. ↑ Graham, Angus C.: Studies in Chinese Philosophy and Philosophical Literature, s. 12. Suny Press, 1990.
  5. ↑ Kreger, Wayne: Echo of the master, shadow of the Buddha: the Liezi as a medieval masters text, s. 89–99. University of British Columbia, 2016.
  6. ↑ Kreger, Wayne: Echo of the master, shadow of the Buddha: the Liezi as a medieval masters text, s. 11–52. University of British Columbia, 2016.
  7. 1 2 3 4 5 Liezi Global Daoism Archive. 2026.
  8. ↑ Kreger, Wayne: Echo of the master, shadow of the Buddha: the Liezi as a medieval masters text, s. 53–57. University of British Columbia, 2016.