| Liguuri | |
|---|---|
Liguurin puhuma-alue |
|
| Oma nimi | ligure, zenéize |
| Tiedot | |
| Alue | |
| Virallinen kieli | |
| Puhujia | 500 000 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalaiset aakkoset |
| Kielenhuolto | |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä | itaaliset kielet romaaniset kielet länsiromaaniset kielet galloromaaniset kielet galloitaaliset kielet |
| ISO 639-3 | lij |
Liguuri (omakielinen nimi ligure tai zenéize) on Pohjois-Italian Liguriassa puhuttava romaaninen kieli. Sillä on joitain puhujia myös muualla Pohjois-Italiassa, Sardiniassa, Kaakkois-Ranskassa ja Monacossa (monegassi).. Liguuria puhui vuonna 2002 noin 500 000 ihmistä. Liguurin merkittävin murre on Genovan zenéize. Liguuri muistuttaa piemonten ja lombardin kieliä enemmän kuin italiaa. Liguurin kirjakieli sai alkunsa 1200-luvulla.
Asenteet kieltä kohtaan ovat verrattain positiiviset ja paikallinen nuoriso tukee liguurin kielen käyttöä.
Monacossa liguurista käytetään nimitystä monegassi. Kielellä ei ole virallista asemaa, mutta sitä opetetaan kouluissa.
| Labiaali | Alveodentaali | Postalveolaari | Palataali | Velaari | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Klusiili | p | b | t | d | k | g | |||
| Affrikaatta | ʧ | ʤ | |||||
| Frikatiivi | f | v | s | z | ʃ | ʒ | |||
| Nasaali | m | n | ɲ | ŋ | ||
| Tremulantti | r | |||||
| Approksimantti | lateraali | l | ||||
| sentraali | j | w | ||||
Lähde:
| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | y | u | |
| Puolisuppea | e | ø | o | |
| Puoliavoin | ɛ | ɔ | |
| Avoin | a |
Lähde:
Liguurin aakkoset ovat A Æ B C Ç D E EU F G H I J L M N O P Q R S T U V X. Kirjoituksessa käytetään myös erilaisia tarkkeita. Esimerkki liguurinkielisestä lauseesta: Chi sótta gh'é a lìsta di scìmboli che se dêuvian pe scrîve o zenéize.