Liisa Akimof

Liisa Akimof vuonna 1985.

Liisa Tuulikki Akimof (s. 14. helmikuuta 1962 Helsinki) on suomalainen laulaja-lauluntekijä, säveltäjä sekä televisio- ja elokuvatuottaja. Hänet tunnetaan erityisesti Tavaramarkkinat-yhtyeen perustajana ja lauluntekijänä sekä vuonna 1996 perustetun Production House -tuotantoyhtiön toimitusjohtajana. Akimofin tunnetuimpiin sävellyksiin kuuluu Tavaramarkkinoiden levyttämä ”Kevät”.

Musiikkiura

Akimof kirjoitti lauluja jo lapsena musiikinopettajansa Kari Rydmanin kannustamana. Hän vietti nuorena aikaa vaihto-oppilaana Argentiinassa, jossa hän oppi soittamaan kitaraa ja kiinnostui muun muassa bossa novasta. Valmistuttuaan ylioppilaaksi Kallion lukiosta hän aloitti sosiologian opinnot Helsingin yliopistossa.

Akimof perusti opiskelutovereidensa kanssa Tavaramarkkinat-yhtyeen vuonna 1982. Opiskelijajuhlien ohjelmanumeroksi syntynyt yhtye voitti samana vuonna rockyhtyeiden SM-kilpailun Helsingin-karsinnan ja sijoittui loppukilpailussa neljänneksi. Menestys johti levytyssopimukseen Johanna-levymerkin kanssa. Tavaramarkkinoita on pidetty suomalaisen naisrockin pioneeriyhtyeenä.

Tavaramarkkinat julkaisi albumit Tilikirja (1983) ja Lievä kosto (1985). Yhtyeen viimeiseksi levytykseksi jäi single ”Kevät”. Kappaleen sävelsi ja sanoitti Akimof, ja sen lauloi yhtyeen loppuvaiheessa mukaan tullut Elisa Korjus. Kappaleesta ovat myöhemmin tehneet omat versionsa muun muassa Heidi Kyrö, Kotiteollisuus sekä Adi L Hasla ja Pihlaja.

Tavaramarkkinoiden lopetettua toimintansa vuonna 1986 Akimof perusti Akimowskaja Sisters & Bros -yhtyeen. Sen alkuperäiseen kokoonpanoon kuuluivat Akimofin lisäksi muun muassa Iiro Rantala, Elisa Korjus, Maria Hänninen, Eeva Koivusalo, Petri Rantala ja Pemo Ojala. Yhtye perustettiin esittämään Akimofin kirjoittamaa lattarihenkistä sekä jazz- ja bossanovavaikutteista musiikkia. Akimowskaja Sisters & Brosin nimissä ilmestyi albumi Alkava pimeä vuodenaika vuonna 1987.

Akimof jatkoi levyttämistä omalla nimellään ja julkaisi albumit Teen maailman (1990), Primadonna (1993) ja Valopää (1996). Hän on säveltänyt ja sanoittanut kappaleita myös muille esittäjille. Lisäksi hän sävelsi Kotikatu-televisiosarjan tunnusmusiikin.

Akimof palasi pitkän levytystauon jälkeen albumilla Kaikenlaista uutta tulossa vuonna 2024. Levyn tuotti Mikko Siltanen, ja Akimof esiintyi levyn muusikoista kootun Yökerho-yhtyeen kanssa. Vuonna 2026 ilmestyi niin ikään Siltasen tuottama albumi Miten asiat oikeesti on?.

Televisio- ja elokuvatuotanto

Musiikkiuransa ohella Akimof työskenteli radiossa ja televisiossa. Hän juonsi 1980-luvulla Ylen Kultiveera-radio-ohjelmaa. Vuosikymmenen loppupuolella hän teki Liisa Rimpiläisen ja Leo Frimanin kanssa Yle TV1:lle Studio, studio -nuortenohjelmaa. 1990-luvun alussa hän tuotti nuorille aikuisille suunnattuja asiaohjelmia Yle TV1:n Mediakomppania-toimituksessa. Akimof kuului myös suositun Iltalypsy-ohjelman käsikirjoittajiin ja myös tuotti useita sen jaksoista.

Akimof perusti Harri Saukkomaan kanssa Production House -tuotantoyhtiön vuonna 1996 ja toimii sen toimitusjohtajana. Vuonna 2009 Production Housen osake-enemmistö myytiin Moskito Groupille. Moskito Groupista puolestaan myytiin vuonna 2013 enemmistö ruotsalaiselle Modern Times Groupille. Production House toimii nykyisin osana kansainvälistä Fremantle-konsernia.

Akimof on tuottanut muun muassa televisiosarjoja Kumman kaa, Tahdon asia ja Harvoin tarjolla sekä televisioelokuvan Kristuksen morsian. Production Housen muihin tuotantoihin kuuluvat muun muassa Pulkkinen ja Arto Nyberg.

Akimof tuotti Johanna Vuoksenmaan ohjaaman lastenelokuvan Onni von Sopanen, joka sai ensi-iltansa vuonna 2006. Elokuvan käsikirjoitti Johanna Hartikainen ja sen tuotantoyhtiö oli Production House.

Huopalahden asema-alue

Akimof osti Huopalahden rautatieaseman asemarakennuksen vuonna 2014. Hän on kunnostanut asema-aluetta perinteisiä rakennusmenetelmiä ja kierrätysmateriaaleja käyttäen sekä rakennuttanut sen ympärille asuntoja ja kahvilan.

Alueen rakennuksia lämmitetään maalämmöllä, ja uudisrakentamisessa on käytetty muun muassa vanhoja kattotiiliä, ovia ja ikkunoita. Yhdessä rakennuksista hyödynnettiin ilman liimaa koottavia massiivipuisia aaltopuuelementtejä.

Koulutus

Akimof suoritti sosiologian opintonsa loppuun ja valmistui valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2012. Hänen pro gradu -tutkielmansa Naisten ulkonäkötyö: sosioekonomiset erot ja erottautuminen Suomessa 2008 käsitteli naisten ulkonäkötyön sosioekonomisia eroja Suomessa.

Palkinnot ja tunnustukset

Diskografia

Tavaramarkkinat

Albumit

  • Tilikirja (1983)
  • Lievä kosto (1985)

Singlet

  • ”Kesytöntä kesää” / ”Minua viedään” (1983)
  • ”Kaupungin yksiöt” / ”Laulu naapurin painonnostajasta” (1984)
  • ”Keskiyöllä asemalla” / ”Lievä kosto” (1985)
  • ”Kevät” / ”Kaduttaa, Mikko?” (1986)

Akimowskaja Sisters & Bros

Albumit

  • Alkava pimeä vuodenaika (1987)

Singlet

  • ”Alla appelsiinipuun” / ”Neljä vaihdetta” (1988)
  • ”Hui hai” / ”Kesä saapunut on kaupunkiin” (1988)
  • ”Kylmä kuu” / ”Minä” (1990)
  • ”Liikennelaulu” (1992)

Liisa Akimof

Albumit

  • Teen maailman (1990)
  • Primadonna (1993)
  • Valopää (1996)
  • Kaikenlaista uutta tulossa (2024)
  • Miten asiat oikeesti on? (2026)

Valikoidut singlet

  • ”Halusit aikaa (unohtaa)” / ”Tuuli tuivertelee” (1993)
  • ”Miten kauas mopolla pääsee” / ”Liikennelaulu” (1993)
  • ”Päätä jo siis” / ”Onko vielä rakkautta” (1998)
  • ”Ajatus tulee, ajatus menee” (2023)
  • ”Meksikolainen” (2023)
  • ”Vain miehet osaa grillata” (2024)
  • ”25-45-65” (2025)
  • ”Doctor Doctor” (2025)

Katso myös

Lähteet

  1. 1 2 3 4 Production House Production House. Viitattu 30.8.2026.
  2. 1 2 3 Luukkanen, Antti: ”Ei silloin ollut mitään turvallisia tiloja” – Liisa Akimof kertoo, millaista oli olla naisrokkari 1980-luvun Suomessa Soundi. 31.1.2024. Viitattu 30.8.2026.
  3. ↑ Nina Lith: Liisa Akimof – Kaikkialla on absurdismia Musiikintekijät. 17.6.2025. Viitattu 30.8.2026.
  4. 1 2 Liisa Akimof ja Tommy Lindgren – ovatko toiset urat musiikin tekijälle haitta vai etu? Teosto. 25.10.2024. Viitattu 30.8.2026.
  5. 1 2 Sampo Korhonen, Liisa Akimofin kotialbumi: Muusikko Liisa Akimof osti vanhan aseman keskeltä Helsinkiä ja asuu yhdessä tuttujensa kanssa: ”Liitot päättyvät, ystävät jäävät” Anna.fi. 23.1.2024. Viitattu 30.8.2026.
  6. ↑ Jukka Lindfors, Pekka Gronow ja Jake Nyman: Suomi soi 2 – Rautalangasta hiphoppiin, s. 247. Helsinki: Tammi, 2004.
  7. ↑ Lindfors, Jukka: Tavaramarkkinat oli kotimaisen naisrockin pioneeri Yle Elävä arkisto. 20.11.2008. Viitattu 30.8.2026.
  8. ↑ Lindfors, Jukka: Elisa Korjus & Liisa Akimof: Kevät Yle Elävä arkisto. 18.6.2010. Viitattu 30.8.2026.
  9. ↑ Lindfors, Jukka: Akimowskaja Sisters & Bros Yle Elävä arkisto. 8.6.2011. Viitattu 30.8.2026.
  10. 1 2 Akimof Liisa Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Viitattu 30.8.2026.
  11. ↑ Väntänen, Ari: Liisa Akimof palaa vahvempana – Kaikenlaista uutta tulossa Levyhyllyt. 31.1.2024. Viitattu 30.8.2026.
  12. ↑ Sankilampi, Sami: Kun maailma on outo, Liisa Akimof tekee siitä musiikkia – arviossa Miten asiat oikeesti on? Kulttuuritoimitus. 30.1.2026. Viitattu 30.8.2026.
  13. ↑ Mitä–Missä–Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1985, s. 387. Helsinki: Otava, 1984.
  14. ↑ Rönkkö, Satu: Ylessäkin voi tehdä räväköitä ohjelmia. Iltalehti, 13.2.1987, s. 41. Näköislehti (maksullinen).
  15. ↑ Parkkonen, Tommi: Liisa Akimof on tyytyväinen elämäänsä. Iltalehti, 11.10.1990, s. 17. Näköislehti (maksullinen).
  16. ↑ Liisa Akimof : RITVA-tietokanta www.rtva.kavi.fi. Viitattu 30.8.2026.
  17. ↑ Harma, Olli: CapMan myy tv-luomuksensa. Talouselämä, 27.9.2013, s. 24–25. Talentum Oyj.
  18. 1 2 Tuottaja Liisa Akimof on vuoden 2026 Soihdunkantaja 28.8.2026. Avate – Audiovisuaalisen alan tekijät ry. Viitattu 30.8.2026.
  19. ↑ Onni von Sopanen MTV Uutiset. 11.8.2006. Viitattu 30.8.2026.
  20. ↑ Uusi omistaja herättää Huopalahden aseman henkiin Yle Uutiset. 19.8.2014. Viitattu 30.8.2026.
  21. ↑ Helsinkiin nousi asuintalo, joka on rakennettu niin vanhanaikaisesti kuin mahdollista Helsingin Sanomat. 10.10.2022. Viitattu 30.8.2026.
  22. 1 2 Liisa Akimof – Suomi Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto. Viitattu 30.8.2026.
  23. ↑ Naisten ulkonäkötyö: sosioekonomiset erot ja erottautuminen Suomessa 2008 Helsingin yliopisto. Viitattu 30.8.2026.

Aiheesta muualla