Alfhild Amalia ”Lilli” Rainio (sukunimi vuoteen 1906 Lilius; 22. joulukuuta 1861 Hattula – 23. tammikuuta 1945 Saarijärvi) oli suomalainen kirjailija, kansanperinteen kerääjä, suomen kielen sanaston kehittäjä ja suomentaja. Hän käytti myös nimimerkkejä -li-li ja Ainio.
Rainion vanhemmat olivat Saarijärven kappalainen Anton Lilius ja Amanda Sofia Perdén. Perheessä oli 14 lasta. Rainion sisaruksista tunnetuimpia olivat Hämeenlinnan tyttökoulun rehtori ja myöhemmin Jyväskylän seminaarin naisosaston johtajana toiminut Anna Augusta Lilius (1851–1899) sekä Suomen Lähetysseuran lääkärinä Ambomaalla lähes 25 vuotta toiminut Selma Rainio (1873–1939).
Lilli Rainio suoritti yksityisesti Helsingin yliopistossa suomen kielen ja Pohjoismaiden historian tutkinnon. Hän työskenteli sitten Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran palveluksessa. Hän kirjoitti kertomuksia ja suomensi ulkomaista kauno- ja tietokirjallisuutta. Rainio keräsi myös kansanperinnettä, erityisesti satuja.
Yhdessä Ilmi Hallsténin kanssa Rainio toteutti Kotikielen Seuran siihen asti laajimman sanastonkehityshankkeen laatimalla ruotsinvoittoisen ”kyökkisuomen” torjumiseen tarkoitetun Kodin sanaston (1896), josta suomen yleiskieleen ovat tulleet esimerkiksi sanat jäätelö, lautasliina ja vuoka. Sanastohanke sai alkunsa Rainion julkisesti sanomalehdessä tekemästä aloitteesta, ja Lea Laitinen on kirjoituksessaan naisista kielentutkimuksessa nimittänyt Hallsténia ja Rainiota ”tutkijanaisten meikäläisiksi esiäideiksi”.
Nimellä Lilli Lilius:
Nimimerkillä Ainio:
Nimellä Lilli Lilius:
Nimellä Lilli Rainio: